Mitä meille kuuluu?

Meille kuuluu ihan hyvää. 

Sinillä loppuu pian työt ja uusia on hakenut kovasti. Saa nähdä mitä tulee vastaukseksi.

Mun opiskelujen suhteen on vielä ennen joulua paljon tehtävää. On Tehtäviä; analyysejä, suunnitelmia, seminaariviikkoja. Jo tästä ajatuksesta meinaan saada paniikkikohtauksen, vaikka suurimman osan tehtävistä olen jo tehnytkin valmiiksi.

Senna ja Nilo on nukkuneet vuoronperään huonoja öitä. Ollaan siis valvottu tuplamäärä. Viimeyönä molemmat huusi ja kitisi. Vähän jo alkaa väsyttää se, että molemmat vaan kiukuttelee koko ajan.

Senna on ruennut muutenkin temppuilemaan, kuin vain öisin.

Ruokalautasta ei enää syödä tyhjäksi ja yleensä ruokaa lentää ihan vääriin paikkoihin. Tämä ongelma tuli kun Senna yhden kerran hyppi ruuan ajan pöydästä pois ja komennukset kaikuvat kuuroille korville. Tämä ei siis tapahtunut meidän tahdosta. 

Ollaan yritetty keksiä aina jotain kiinnostavaa, että neiti söisi itse ja pysyisi pöydässä. Mutta on jo aika epätoivoinen olo.

Nilo sen sijaan syö. Kiinteää ruokaakin. Herralla ikää vajaa 4kk ja syö kaksi kertaa päivässä puolet sosepurkista sekä melkein joka päivä perunan. 

Eihän se ole suositusten mukaista, mutta jos lapsi huutaa nälkää,niin sillon ei vaan rintamaito enää riitä. Ja on ollut paljon tyytyväisempi poika. 

Hyvää alkanutta viikkoa lukijoilleni♡ Tällä viikolla alkaa joulukalenterikin, johon kaipaisin lisää postausideoita:)