Mihin tää aika on kadonnut? Vastahan me oltiin siellä synnärillä yötä ja nukuttiin koko yö ihan paskasti... lapsivedet meni ja epiduraalia ja tippaa laitettiin....sydänkäyriä katseltiin ja seurattiin...
Sitten se synty. 4,2kg painava Poika vauvamme♡ 51cm täyttä rakkautta♡ Jokainen sormi ja varvas, jokainen michelin-pojan läski rinkula, täyttä rakkautta♡
Sitten päästiin kotiin. Alkoi armoton, verottava, järkyttävän väsyttävä vauva aika. Taas. Ja me ollaan selvitty.
Selvitty molempien lasten sairasteluista. Selvitty vuoronperäisistä yöitkuista. Selvitty siitä, että ollaan koko ajan oltu pesemässä jomman kumman muksun takapuolta.
Selvitty siitä kaikesta♡
Ja nyt meillä on...
Maailman ihanin poika, joka osaa kääntyä massulleen. Yrittää kovasti eteenpäin. Rakastaa isosiskoaan. Tykkää kylpeä isosiskonsa kanssa. Nauraa ääneen. Syö ainakin yhden purkillisen sosetta ja yhden perunan joka päivä. Syö tissiä. Raapii, potkii ja repii aina saadessaan kiinni jostakin. Hymyilee ja juttelee.
Meillä on pieni ihminen, jota me rakastetaan eniten maailmassa. Kaksi pientä ihmistä, joita rakastetaan samalla tavalla♡
Hyvää 4kk päivää Nilo♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti