maanantai 4. huhtikuuta 2016

Kiirekiire...

Lauantai. Tää riitelyn kuningatar nakkas akan ulos päiväksi huudon ja itkun kera. Voin myöntää et tykkään joskus riidellä ja haastan riitaa sellasista asioista joista oon erimieltä jonkun kanssa. Sillon yleensä saan periksi ja asiat tehään mun tavalla. Sini parka. Oon oppinu ihan vasta pari vuotta sitten tekemään kompromisseja. Kompromissit on aina paras ratkasu, koska muuten molemmat on kiukkuisia.
Mun Ego on kymmenen kertaa Siniä isompi enkä ennen osannu hillitä sitä millään tavalla. Nykyään osaan jopa pyytää vilpittömästi ja sydämestäni anteeksi kun olen itse väärässä.
Lauantai menikin sitten Sennan kanssa kahdestaan kotona. Leikittiin, päikkärit, ruokaa jne... lenkillä käydessä meinattiin päätyä karhumaisten valtavien koirien pikkuisiksi suupaloiksi....säikähdin hitosti. Jos ihmiset eivät hallitse koiriaan, miksi niitä pidetäön irti???

Eilen se Sinikin oli jo kotosalla. 
Lähdetiin käymää Oulussa Ideaparkissa. Voin sanoa että se oli melkoinen pettymys. Toysrus ooi näkemisen arvoinen, mutta en taida toista kertaa varta vasten ajaa katsomaan sitä. Sennalle löytyi lenkkarit, niistä enemmän myöhemmin. Koirille kaksi uutta hihnaa. Tulevalle poitsulle sukat ja paita. Sennalle kaksi lippistä ja tpaita:) pari kirjaa...ei muuta.
Käytiin Subwayssa syömässä koko perheellä;) Sennakin tykkäsi ruuasta, mutta ennen kaikkea se flirttaili lasiseinän läpi ohikulkeville pojille;)






Äidinrakkaus. Toivon ettet koskaan teee itsellesi mitään pahaa, koska jos teet, satutat myös äitiä... äiti ei koskaan toivo sulle muuta kuin hyvää. Äitin rakas ja tärkeä tyttö♡


Tänään ollaankin aamusta ajeltu hakemaan oksutautihelpotuksia. Itsellä ei vielä tautia ole mutta saapa nähdä millon tulee. Lenkillä on käyty ja jumpattu ja polttopuita tehty. Sitten Sennan päikkäreitten ajan kirjotin tutkimusseminaaria. Huhhuh, on tää opiskelu rankkaa kun ei ole kaikkia kirjoja saatu...:/
Iltapäivästä katottiin toppakamppeet paketteihin ja talviteloilleen. Kaivettiin esiin myöskin kaikki välikausi/kesä kamppeet.
Hmm. Mitähän vielä.


perjantai 1. huhtikuuta 2016

Aprillia, aprillia....

Aamu alkoi herätyksellä klo.6.45. Väsytti hitosti, tuntui ettei olisi nukkunut yhtään. Jotenkin kumminkin sai kammettua itsemme ylös. Piti herättää tyttökin, että hän ehti syödä ennenkuin lähdettiin isommille marketeille kauppaan. Sen jälkeen oli ä-polilla rakenneultra. 
Se järkytys, kun paljastui, että meille on 99.9% varmuudella tulossa poika. 
Se ilo kun pääsi sisälle ajatukseen. Mun perheessä nuorin poika on Elias, joka on nyt hmm...15v? Sinin perheessä taas veljen- ja siskonpoikia riittää. 
Kotia päästessä Senna laitettiin päikkäreille. Tai siis ensin syötiin perunasosekasvislaatikkoa, joka tehtiin eilen illalla jo valmiiksi, ettei ultran jälkeen tarvinnut enää sitäkin alkaa värkkäämään.
Senna nukkui pari tuntia. Käytiin Jonna-tätillä ja pyörähettiin pikasesti ÄitiMummilassa kylässä.
Kotia tultiin syömään. Sen jälkeen ulkoilemaan. Käytiin koirien kanssa lenkillä ja meinattiin taas saada muiden irti olevia koiria päällemme. Hitto että jotkut ihmiset ei vaan tajua että koiria ei saisi pitää irti. Tokihan meilläkin joskus koirat pääsee karkuun, mutta yleensä ei tahallaan päästetä irti. Ja en oo ikinä vielä nähny meijän koiria kenenkään vieraan pihassa...saatika ihmisten kimpussa räkyttämässä. Meijän koirat tykkää metsästä ja hajuista, joiden perässä ne sinne metsään juoksee.
Tehtiin puita. Tai minä tein...Sini ärisi Sennalle kun se ei totellut ja kaatuili koko ajan uusilla kömpelöillä kumppareillaan ja kuritsuillaan. Puitapuitapuita. 
Treeniä vielä vähän. Kaunarit Katsomosta kun meni taas ohitte ulkoillessa. 
Suihkuun. Salkkarit. 
Kohta onkin aika painua nukkumaan.
Väsymys painaa silmiä kiinni ja jokainen pikkuasia ärsyttää.
Tuntuu että taas ärtymys huutaa mun nätisti puhumisen päälle... kiitos ja anteeksi ei oo iso sana, mutta tuhatkertaa tärkeämpi.




Sennalle ei kelpaa kuin vain äiti. Äipän sylissä huudetaan ja riehutaan. Äitillekin huudetaan, mutta äiti pitää silti kiinni ja halii...ja siihen sitä yleensä rauhoitutaan♡
Äitin ihana rakkauspakkaus♡ Jokaisen päivän pelastaja♡☆ Äitin elämän pelastaja♡ Kaikkein tärkein ja rakkain. 
♡♡♡ SENNA♡♡♡

Ai niin ja vielä se Aprillipäiväkin. Aamulla Sini luki uutisia ja tuli järkyttyneenä mun luokse selittämään jostain mitä ei ymmärrä...pyöritin silmiä ja totesin että on aprillipäivä, älä usko kaikkea mitä siellä lukee.
Mutta hei, oonko kasvanu aprillipäivän ohi vai oonko vaan niin väsynyt etten jaksa/välitä aprillata ketään?