Tädin pieni koira kulta.
Ikävä on kamalan suuri ja suru sanoinkuvaamaton.
Aamulla herättiin. Ihan normaali päivä tiedossa....tai niin luultiin.
Kotiryhmästä wapista luettiin et Jonnan koira on hukassa. Lähteny illalla juoksenteleen, niinku toisinaan tekee.
Selasin facebookia. Sieltä tuli vastaan ilmotus ruskea, valkeasta koirasta, jolla on violetti panta. Oli jäänyt auton alle vihanti-paavola välillä. Joku ystävällinen ihminen oli koiran käynyt siirtämässä tien sivuun.
Ajateltiin, että eihän meijän koirilla tollasta pantaa oo...
Jonna ajo meijän pihaan, se oli ettimässä Lucaa.
Tunsin miten mun naama valahti ihan kalpeeksi ja näin Sinillä saman reaktion... Lucalla oli violetti panta...mut eihän se voinu olla..
Ja niin me haettiin...haettiin yliajettu, murrettu koira pois tienposkesta. Idiootti yliajaja oli kehdannut jättää toisten rakkaan lemmikin makaamaan tielle, ei ollut itse siirtänyt sivuun. Palakoon helvetissä se idiootti.
Luca oli herttainen.
Luca oli villi ja viikari.
Luca oli meille kaikille tosi rakas jja tärkeä.
Luca oli Jonnan elämän koirarakkaus, joka teki päivistä kirkkaampia ja elämisen arvoisia.
Luca oli meille kaikille sitä kaikkea ja enemmänkin.
Toivon, että jokainen joka ajaa eläimen yli, miettiii edes hetken, että siitä pitää tehdä ilmoitus. Luca olisi löytynyt nopeammin, jos joku olisi soittanut pelastuslaitokselle... Lucalla oli siru kaulassa ja monella muullakin koiralla on. Toivon, että tämä laittaa vähän miettimään. Ja korvausvaatimukset voi tunkia omaan perseeseensä sen jälkeen kun on jättänyt koiran kitumaan ja ollut ilmoittamatta siitä mihinkään, tästä saa nimittäin mm.eläinrääkkäys syytteen.
Nuku rauhassa Luca♡ Toivottavasti olet päässyt maailman avarimmille vaaleanpunaisten pehmolelujen maille♡ Täti rakastaa sua aina♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti