Arjen lumoissa.

Tänään on ollut ihan tavallinen päivä. 

Aamulla ylös sängystä kahdeksan aikoihin, tyttö kitisi yöllä ja jouduttiin antamaan särkylääke. Väsytti hitosti.

Aamupala ja aamukahvit naamaan. Alettiin siivoamaan joka perjantaista viikkosiivoustamme.

Imuroitiin sohvat ja koitettiin järjestellä pirttiä uuteen uskoon, lopulta palautettiin vain kaikki tavarat paikoilleen. 

Siivous sujui Sennan kävellessä,ryömiessä ja kontatessa imurin perässä ja sitä vasten. Hoksaspa tyttö myös hienon imusäätimen imurista, sitäpä sitten heijattiin täydeltä teholta minimille koko imuroinnin ajan:) 

Ei jaksettu ulkoilla, ulkona satoi vettä koko päivän.

Lähettiin hakemaan mun pikkuveli koulusta ja samalla käytiin kaupassa. 

Kotona katottiin telkkaa. Ja leikittiin ja soitettiinpa me vissiin pianoakin. 

Lähettiin mummilaan. Senna leikki innoissaan ja onnellisena tätiensä kanssa.

Illalla takaisin kotia. 

Kotona koirat sisälle. Leikittiin koirien kanssa. Mimi ja Lady osaa noutaa lelun käskystä, Lunan kanssa se ei ole koskaan onnistunut.

Leikittiin koirien ja Sennan kanssa. Senna rakastaa koirilla ratsastamista!♡

Kaheksan aikaan laitettiin vihdoin pikkuruinen väsynyt nukkumaan iltasadun ja iltapalan jälkeen!

Sinne se rakkauspakkaus nukahti ekaa kertaa melkeen koko elämänsä aikana pinnasänkyyn. Saapa nähä raaskiiko tämä äiti antaa vauvelin nukkua pinnasängyssä vai pitääkö rakkauspakkaus nostaa yöllä kainaloon tuhisemaan:)♡ 

Nyt katsotaan vaimon kanssa hetki Valehtelevia viettelijöitä. Ehdittiin jo katsoa reilun viikon aikana OITNB!:) ihana sarja, suosittele kaikille!

Tää päivä on mennyt aivan hirveen nopeesti. Kaikki päivät vaan katoaa johonkin. En ymmärrä, tuntuu kuin elämä hujahtaisi ohitse. Ja mun pikkuruinen kasvaa niin nopeesti! Niin nopeesti isoksi...ja sitten on ihan erilaiset murheet ja huolet pienestä kuin nyt:(♡ 

Senna vaan on mulle niin rakas. Se vaan kasvattaa mua niin paljon. Se tekee musta äitin, jonka pitää huolehtia siitä että kaikki on mahdollisimman hyvin♡ 

Siivosin aamulla...ja kahta sekuntia myöhemmin pirtti oli näin räjähtäneen näköinen kun tyttö pääsi lelujensa kimppuun!! Turhaa työtä:D

Lenkkeily.

Lenkkeilyllä on ihmeellinen vaikutus mielialaan.
Meni taas usiampi viikko ettei halunnut/jaksanut lähtä lenkille. Ei vaan kertakaikkiaan ollut intoa siihen.
No maanantainapa me sitten käytiin lenkillä ja vielä metsälenkilläkin, etsiessä sitä Lunaa. Voin sanoa että mieliala on ollt ihan eri.
Maanantai aamuna olin ihan rättipoikki, silmät ristissä ja päätä särki niinkuin olisi kunnon krapula, mitä minulla ei siis ollut.
Eilen ja tänään on myös lenkkeilty, pikkuista lenkkiä ja tänään pidempää lenkkiä, koko perheellä; koirat mukana ja Senna rattaissa.
Tänä aamuna oli mukava nousta, ei tuntunut niin väsyneeltä. Ei tuntunut siltä että olisi luuhannut sisällä monta päivää lukemassa kasvatustieteitä! Tuntui siltä, että minä olen ihminen, enkä mikään kävelevä robotti. Jaksoin leikkiä Sennan kanssa ja vaimokin näytti heti paljon paremmalta;) :D
Vaikka ollaan aiemminkin ulkoiltu lähes päivittäin, niin se, että saa liikkua ja kulkea samalla, on mulle ainakin tosi tärkeetä! Sennan kanssa toki pihalla ajellaan vauvamopolla ja koiria juoksutetaan, pupuja ulkoilutetaan, puuhommia tehdään...mut ei se oo sama asia!
Lenkkeily tekee hyvää niin mielelle kuin kehollekin. Keho tarttee sitä liikuntaa ja mulla sokeritkin pysyy paremmin toivotussa kuosissa sillonkuin jaksaa ulkoilla ja lenkkeillä!

Tytöllä pysy melkeen housut jalassa:)♡