Senna sitten puski koko yön kainaloon, kun äiti oli illalla liikaa kaikkien muittenkin kuin vain Sennan kans.
Yöllä Jonnaki ilmoitti vihdoin ja viimein saapuneensa perille lomamatkailukohteeseensa. Toivottavasti siskorakkaalla on hauska ja mukava loma ja tulee sielt ehjänä takaisin.
Tänään aamusta kaikki kolme yökyläläistä oli kiukkuisia kuin ampiaiset! No kyllä ne sitten vähän rauhottui kun saivat aamupalaa ja katsoivat lastenohjelmia.
Nyt sitten ollaankin taas mummilaäitilätätilässä kylässä. Ulkoiltu jo varmaan lähemmäs kaksi tuntia. Päätä särkee ja kiukuttaa ittiä...no jospa tämä tästä helpottais.
Mulla ois hirvee matkakuume, mutta eihän tässä uskalla mihinkää kaukomatkalle lähtä, kun on nii saakelin lentokauhukammohullu... :( ärsytys.
Kiukuttaa itteä niin paljon, etten oikeesti ees jaksais mitään tehä. On opiskelujutut kesken, ei pääse käymään ikeassa saatika tietomaassa niinkuin lomasuunnitelmissa oli, pitää lähteä johonkin hevonperkeleen mökille johonkin hevonperseen taakse... kiroilukin lisääntyy kun ei vaan nyt jaksa olla mitenkään siivosuinen kiltti äiti-ihminen. Aurinko paistaa tänään varmasti ihan mun kiusaksi kirkkaalta taivaalta. Se sokasee, särkee päätä ja silmiä ja ennenkaikkea ärsyttää ihan saakelisti. Vaimokaan ei osaa tehä mitään oikeen, kiusaa vaan mua ja suuututtaa mut tahallaan. Vauvaki vaan kiljuu ja rääkyy koko ajan, äitillä ei muuten ookkaan tarpeeksi huono päivä. Kotona viikkosiivous on tekemättä, vauvan lelut levällään lattioilla ja koiraki kusi aamulla mun syliin. Tänään tuntuu ettei mikään ole hyvin, ei yhtään mikään.
Onneksi näitä päiviä on harvassa, hyvin harvassa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti