torstai 24. joulukuuta 2015

Kun mun maailma romahtaa, annan sen romahtaa. Kun se on romahtanut, kerään palaset talteen ja pelastan mitä pelastettavissa vielä on.
Kun maailma ronahtaa, siitä selviää. Selviää ilman kyyneleitä ja tuskaa, mutta jäljelle jää  vain tyhjyys ja mustaa.
Joulu ei mennyt suunnitelmien mukaan, ei millään muotoa. Mutta jospa tästä selvitään ja sais laiteltua niitä kauniita kuvia meidän joulusta, joita ehdin ottaa ennen epätoivoa ja hävitystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti