Kaksi kokonaista vuotta on kulunut siitä, kun sanoimme tahdon toisillemme maistraatissa.
Parisuhteen rekisteröinti oli melkoinen tilaisuus meille molemmille.
Kosin Siniä alun perin täyttämällä jo valmiiksi papereita(esteettömyystodistustenhaku), ja varmistin vain silloisen tyttöystäväni henkilötunnuksen loppuosan;)
Ja tässä sitä ollaan.
Edelleen yhdessä.
Edelleen täynnä rakkautta, intohimoa, riitaa ja sopua.
Edelleen etsimässä toisista niitä miljoonia pikkuasioita, joita rakastaa.
Tässä me ollaan. Kaikkien muiden ihmisten ennustuksista huolimatta. Kuinka moni meille sanoikaan että tämä ei kestä edes vuotta. No tässä me ollaan.
Me vastaan muu maailma toimii meillä aika hyvin. Koska me ollaan aina ME. Me ollaan aina yhdessä vahvimmillamme. Me ollaan aina yhdessä kaikkein parhaita.
Meillä on kaksi nk. Rakkauden hedelmää. Nämä lapset on ihmisten puheista huolimatta, Meidän lapsia. Perintötekijöillä ei ole mitään merkitystä, kun lasta laittaa alulle itse. Sitä odottaa 9kk ja kestää monen tunnin tai peräti viikon synnytyksen ja sairaalassa ranppaamisen. Sitä valvoo kun toiset on kipeenä ja hoitaa ja hoivaa. Sitä ruokkii, hyssyttää, kantaa ja halaa. Sitä pesee ja pukee. Kuluttaa rahaa ja lopulta iltaisin kaatuu maailman tyytyväisimpänä kaikkien näitten kolmen kanssa sänkyyn nukkumaan.
Me ollaan me. Minä ja Sinä, Anita ja Sini. Aina ja ikuisesti ja sen jälkeenkin, kuten meillä on aina iltaisin tapana sanoa toisillemme!
Rakastan sua kulta. Rakastan niin että halkean rakkaudesta.
Joskus sitä vaan tietää sen rakkauden kantavan. Ja nyt tiedän. Sinä oot se oikee. Sinä oot se rakkain!♡
Hyvää 2-vuotis hääpäivää Rakkaani!♡
Onnea teille :)
VastaaPoistaKiitos! :)
Poista