Meidän pääsiäinen kului itseämme kootessa, sekä kertoessa Sennalle kerta toisensa jälkeen , että Mim ei tule enää takaisin, vaikka kuinka haluttaisiin ja itkettäisiin.
Me oltiin. Tehtiin kaikkea ja toimittiin niinkuin normaaleina päivinä, vaikka sisältä me ollaan täysin tyhjiä. Kipeän tyhjiä. Kyyneleet silmäkulmissa ja katse maahan suunnattuna.
Koska meillä on ikävä.
Tehtiin viikonloppuna kakku. Piristyskakku, jossa oli tosi paljon pääsiäiskarkkeja. Syötiin sitten sitä ja yritettiin saada parempi mieli. Samalla kakku oli Sinin 21v kakku, koska vaimo täyttää perjantaina 21.4. 21vuotta. ♡
Me vierailtiin pääsiäisen aikana sjoella ja meijän äitillä. Äitillä paistettiin makkaraa ja muurinpohjalättyjä. Oli hyvää. Ja pitkästä aikaa mun pikkuveikatki tuli meijän kans touhuaa. Vähän pakotettuina, mutta silti.
Sini ja minä käveltiin tosi paljon. Koska kipua ja ikävää on kaikkein parasta yriytää kävellä karkuun. Vaikka ikävä ei sillä helpota, sen voi hetkeksi unohtaa. Koska meillä on niin kova ikävä.
Eilen kävin lasten, Jonnan ja Ennin kanssa Oulussa shoppailemassa. Löydettiin Sennan kanssa ihanat hameet ja Nilolle löysin uuden Mikki Hiiri fleecetakin. Sinille löydettiin lahjaksi pari paitaa, hattivatti-muumimuki ja paljon karkkia, suklaata ja kukkia♡ Niistä lisää kunhan jaksan.
Pääsiäinen oli ja meni♡
Hyvää loppuviikkoa kaikille♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti