Suomi on hyvinvointivaltio. Koko ajan tää käsitys romahtaa ainakin mun mielessä.
Kaikki on tasa arvoisia. Ei ole. Toisia syrjitään enemmän ja toisia vähemmän. Ulkomailta tulee ihmisiä jotka pakenevat sotaa, Suomessa haukutaan heti. Vähänkään on erilainen perhe, ei enää valtiokaan tue.
Työhön hakeminen ja työkkärin rahoilla eläminen on ilmasta rahaa. Ei ole. Ei sieltä makseta meille ainakaan mitään, laitetaan vaan aiheettomia karensseja, joiden oikaisutkaan eivät onnistu vaikka itse sitä ehdottavat ja sitten peruvat.
Lasten tekeminen kannattaa. Ei. Lapsi maksaa vanhemmille, mutta valtio ja kunta ei maksa. Lapsesta pitää huolehtia, mutta joka vittusaatanan tukia lasketaan ja raha katoaa kummasti ilma että sitä itse tililleen saa.
Opiskelu kannattaa. Ei. Palataanpa työkkärin hienoon toimintaan, jos olet onnistunut ammatin itsellesi haalimaan. Jos taas opiskelet, Kelan tuilla et saa ostettua edes oppikirjoja. Sitten jos olet Avoimessa yliopistossa, et saa mitään. Maksat, että voit kotona olla lapsen kanssa ja samalla opiskella kalliita kursseja ja sen lisäksi maksetaan kirjoista, netistä ja koulumatkoista.
Suomessa sairauden/sairaiden hoito on ensiluokkaista. Ei ole. Pitkä aikaissairaan näkökulmasta; yhden ambulanssin tilatessa tulee kaksi ja molemmista maksan minä. Lääkkeet on niin kalliita, että alkuvuodesta maksaessani alkuomavastuuta, oikeasti itkin, koska seuraavat viikot söimme vaimoni kanssa huonosti. Ja joo, Kela eikä kukaan muukaan taho tule näissä asioissa millään muotoa vastaan.
No sitten; Kelan tuet. Tukea kun hakee, se myönnetään yleensä. Pian posti tuo mukanaan selvityspyyntöjä. Sen jälkeen tulee suoraan kieltävät päätökset, vaikkei niitä selvityapyyntöjä oo ees pyydetty. Olen hämmentynyt ja vihainen.
Ja kaiken huippu on, että jollekkin saatanan juoppo idiooteille kyllä maksetaan valtion hienot tuet ilman mitään karensseja tai vaatimuksia. Ei mee mun mielestä oikein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti