Alkoholi ja tupakka. Kyllä meillä on lapsi. Kyllä minä juon saunasiideri kerran kuussa. Kyllä, minä käyn baarissa. Kyllä, minä olen polttanut. Sini ei tällä hetkellä polta eikä juo. Raskaana ollessa en polttanut enkä juonut, koska päätin että lapsi on etusijalla. Imettämis aikana en polttanut enkä juonut, koska lapsi oli etusijalla. Nyt mennään täysin lapsen mukaan. Jos lapsi ei mene nukkumaan oikeaan aikaan, en ota sitä siideriä vaikka olisin suunnitellut ottavani. Otan sen jonakin toisena päivänä, kun tiedän että muksu on kunnossa. En koe olevani huono äiti vaikka otankin saunasiiderin, kunhan se juominen ei karkaa käsistä olemalla jatkuvaa ja ylenmääräistä. Nytki jääkaapissa odottas kaksi viikkoa sitten ostettu siideri, jota en ole jaksanut juoda;)
Tasa-arvoinen avioliitto. Asia joka kuohuttaa monia. Toiset on sitä mieltä, että ei samaa sukupuolta olevat voi mennä naimisiin. Toiset taas sitä mieltä että antaa mennä tai hyvähyvä. Mielestäni tasa arvo on juurikin sitä, että erilaisetki ihmiset tulee hyväksyä. Ketä se haittaa että me ollaan rekisteröidyssä parisuhteessa? Ketä se haittaa jos me mennään ensikesänä naimisiin? Keneltä toisten ONNI on pois? Toisaalta meidän lähipiirissäkin on monta ihmistä joiden mielestä meidän ei kuuluisi olla yhdessä. Ihmisiä jotka ei edes meidän rekisteröimisjuhlaan tulleet. Ihmisiä jotka kuvittelee että raha korvaa antamattoman ajan;)
Kannattaa tehdä lapset nuorena. Vauva arki oli todella haastavaa ja tulee olemaan sitä myös seuraavan lapsen kanssa. Nuorena ei todellakaan ole helppoa pärjätä lapsen kanssa. Kaikki pitää minua täysin taitamattomana ja kuvittelee tuntevansa mun lapsen paremmin kuin minä. Ylenkatsetta ja arkiasioissa neuvomista en voi sietää. Kysyn apua kun tarvitsen. Ja kun jätän lapseni jollekulle hoitoon, toivon ettet kuljeksisi ympäriinsä näyttelemässä häntä, koska entä jos hän säikähtää. Tunnen lapseni ja voin sanoa, että Sinä et saa häntä rauhoittumaan kun hän säikähtää. Kun jätän lapseni sinun hoiviisi, luotan että pidät hänet turvassa ja sovitussa paikassa, et missään muualla.
Opiskelu ja työt. Hanki opiskelupaikka. Hanki töitä. Tee kaikki. Nuorena. Ja lapsi myös. Mutta toisaalta sitä lasta ei saisi tehdä nuorena koska pitöisi opiskella ja olla työpaikka. Mitä on elinikäinen oppiminen, jos ei sitä että asiat tekee omassa järjestyksessä?;) Ja hyvin ainakin minulta on onnistunut opiskella ja hoitaa vauvaa ja käydä toisinaan töissäkin yhtäaikaa! Lasten kanssa joustavuus ja sopeutumiskyky on kaiken a ja o. Pingottaminen ei auta minua, vaimoketta eikä varsinkaan lasta!
Päivähoitoon vauvana vai taaperona? Monesti lapsi pyritään laittamaan päivähoitoon mahdollisimman aikaisin, jotta hän tottuisi siihen helpommin. Meillä olisi tarkoitus syksyllä saada Senna hoitoon osa-aikaisesti, koska sosiaalistuminen on välttämätöntä ja tarttetaan välillä ihan rauhallinen hetki opiskeluun, töihin ja vauvanhoitoon. Senna tulee olemaan hoidossa max 3pv/vko ja muutaman tunnin kerrallaan, koska meillä kummallakaan ei ole työpaikkaa ja opiskeluun tuollainen aika riittää vallan mainiosti. Sennan hoitoon pistäminen tapahtuu näin myöhään tai näin aikaisin siis ihan käytännön syistä. Tyttö oppii olemaan muidenkin kuin vain tätiensä kanssa ja käytöstavat tulee tutuksi myös muualta kuin kotoa. Uskon vahvasti, että meidän nuorempi lapsi menee hoitoon nuorempana kuin Senna, koska todennäköisesti ja toivottavasti vuodenpäästä meillä olisi ainakin toisella töitä ja toisella opiskelupaikka.:)
Pitkäaikaissairas vanhempi. Olen diabeetikko, kuten suurinosa teistä lukijoista tietää. Se tuo joskus haastetta pikkulapsi arkeen. Toisinaan minulle tulee hypoja, joiden takia sitten otan pillimehun ja nopeaa sokeria sisältävää välipalaa(kuten karkit....). Silloin taapero vetää usein kenttään ja saa itkupotkuraivarit, kun miksi äiti saa kun minä en. Kerta toisensa jälkeen on lapselle selitetty että äitillä on matalat sokerit ja äiti tarttee nyt evästä enemmän kuin sinä. Matala sokeri voi tulla missä vain ja milloin vain. Kaupassa, pihalla, lenkillä, leikkikentällä, kesken leikkien, keskellä yötä, saunassa, uidessa tai vaikka ruohoa leikatessa. Lista on aivan järjettömän pitkä ja joka kerta meillä on pikkuinen kiukkupussi vastassa:) myös korkeat sokerit koettelee hermoja. Silloin äänet kuuluu isompina ja kiukku ja ärtymys tulee helpommi ja nopeammin. Tämä äiti kiihtyy joskus pikkujutusta nollasta sataan ja sitten rauhoittuu lähes yhtä pian.
Säännöllinen ruokailu vai mitä sattuu, milloin sattuu. Me pyritään pitämään kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista. Meillä syödään yleensä kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja kolme tai neljä aamu/väli/iltapaaa riippuen mihin aikaan on herätty ja milloin mennään nukkumaan. Joskus kuitenkin pidetään höpöpäiviä joina syödään monta välipalaa ja vain yksi kunnon ruoka.
Päivärytmi. Joskus oon kuullu että koko perheen arki pyöräytetää ympäri vauvan takia. No niinhän se pitää aluksi tehdäkin, mutta ei koko perheeltä, varsinkin jos on isompia lapsia, joilla on esimerkiksi koulua. Meillä ollaan VIELÄ tiukasti kiinni yhdessä rytmissä. Aamulla n7-8.30 ylös, aamupala, leikkiä ja telkkaa, lounas, leikkiä ja ulkoilua, Sennan päikkärit n.12/13(20-60min) sillä aikaa me siivotaan. Sennan herättyä välipala ja sen jälkeen leikkimistä. Joskus satuhetki. Sitten yleensä käydään äitimummilassa syömässä päivällinen. Siellä leikitään ja katotaan joskus telkkaa. Illalla n.18/19 ollaan kotona. Joko saunaan tai suihkuun ja klo.20-21 Senna menee nukkumaan. Me itse mennään tuntia myöhemmin. Ja sitten alusta. Melkein joka päivä samalla rytmillä. Tyttö alkaa jo iltapäivästä huutamaan mummia ja silloin on aika lähtä;)
Tällaisia ajatuksia tähän päivään siitä, että meillä tehdään näin, teillä toisin ja toisille erilaiset ratkaisut sopii paremmin. Talossa talon tavalla kuten sanonta kuuluu:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti