torstai 26. toukokuuta 2016

Anonyymien kirous

Kuvitellaanpa sellainen tilanne, että Minä olisin netissä anonyymina kommentoijana tai blogin pitäjänä. Haukkuisin blogissa koko Sinun elämäsi, kaiken mitä Sinä rakastat ja arvostat, anonyymisti. En perustelisi mielipiteitäni vaan utelisin inhottavasti ja epäkohteliaasti. Kommentoisin kaikkea. Miltä SINUSTA tuntuisi?

Olen antanut blogiini anonyymina kommentointi mahdollisuuden, koska olen olettanut, että ihmiset voisivat sillä tulla kommentoimaan kivoja juttuja. Kertomaan mielipiteitään yleisiin asioihin. Minusta on ikävää, että ilmeisesti suurin osa teistä blogia anonyymina kommentoivista on vain hauskaa mollata minua ja perhettäni. Nyt siis tämä anonyymina kommentoinnin mahdollisuus on poistumassa tästä blogista, koska en enää jaksa. En enää jaksa yhtä ainutta utelevaa paskakysymystä perheestäni tai asumisjärjestelyistämme. En enää jaksa yhtä ainutta paskakommenttia omista ajatuksistani, jotka ovat minulle oikeita, koska minä tunnen niin, et sinä anonyymi ihminen, joka et anna minkäänlaisia yhteystietoja. Mielestäni Sinun ei tulisi edes saada käyttää nettiä, jos et voi tehdä sitä kantaen omaa ylpeyttäsi. Jos et voi nostaa päätäsi pystyyn ja kertoa kuka olet.
Anonyymit kommentoijat. Te olette suurimmaksi osaksi käyttäytyneet hyvin, mutta ne mädät paskayksilöt, jotka tulee vain mollaamaan minun blogiani, voivat nyt painua helvettiin. Voitte lopettaa blogini lukemisen. En pakota teitä lukemaan. Katsokaa peiliin ja etsikää itsestänne joka helvetin vika ja haukkukaa sitä ja kertokaa sitten miltä tuntuu. Kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti