lauantai 14. toukokuuta 2016

Tämä päivä.

Tänään on ollut vauhdikas, mutta toisaalta erittäin tylsä päivä.
Aamulla ylös ennen herätystä. Senna halusi taas nousta aikaisin. Yhtenä aamuna tällä viikolla Senna herätti eka meijät ja kun noustiin, se epeli pistikin pään takaisin tyynyyn.:D 
Normaali viikonloppuaamu, aamupala naamaan. Katottiin hetki koko perheellä lastenohjelmia. Voi ku ne taas oli hauskoja ja hyviä!
Jonna täti haettiin kyytiin ja mentiin Pökkylän Punaiselle Tuvalle, jossa oli kirppispöytä vuokrattuna täksi päiväksi. Hirveästi ei myyntiä saatu. Huudelkaapa kommenttikenttään jos joku haluaa ihan kirppishinnoilla ostella lähinnä xs-m kokoisia naistenvaatteita, 37/38kenkiä taikka 62-74 tyttöpainotteisia vauvanvaatteita.:)
Senna oli päikkäreillä tätin tykönä, joten me käytiin siivoamassa Isin hauta...vielä pitäisi kukkia viedä...
Äitimummilaan mentiin iltapäivästä, kalaa ruokana, oli hyvää, kiitos äiti♡
Ilta kotona. Ulkoilua ja minilenkki; sekä Senna että koirat käveli;) aiemmin Senna päässyt pihan ulkopuolelle vain rattaissa.
Sisälle tullessa leikittiin koirien kanssa ja soitettiin Sennan kans pianoa. Liian pitkä aika ku  olen viimeksi soittanut. En muistanut miten rakastan sitä uppoutumisen tunnetta ja kipua käsissä, ku ei minun kädet pidä tuntien soittelusta ja vaikeista kosketinkuvioista!
Iltapesulle, vaipanvaihdolle. Iltasadunvalinta ja kirja jäi lukematta kun neiti halusi katsella kuvakirjaa! Oho, Senna meni jo nukkumaan, hampit unohtui pestä, no sitä sattuu. Ei haittaa, aamulla sitten.
Nyt katsotaam kahdestaan telkkaria. Silmät ristissä. Samalla mussutetaan koko viikon odtettuja sipsejä ja jätskiä....lauantai herkut näiden äitien nassuihin.♡





Maanantaina on jo 16.5. Miten se aika karkaa? Edelleen tuntuu niiinku isi ois lähtenyt vasta äsken. Ikävä ja suru on edelleen suuria...ne vaan ei enää oo pinnassa niin usein kuin ennen. Tuo mun pieni Sennatyttö on vienyt ja tuonut mukanaan niin paljon uutta ja ihmeellistä, että mulla on syy elää ja tehdä se täysillä.
Edelleen oot Isi mielessä ja varsinkin sydämessä, mutta nyt siellä on myös joku minulle paljon ketään muuta arvokkaampi ja rakkaampi...
Uskon että Isi oisit ollut maailman paras Pappa, mutta sitä me ei ikävä kyllä koskaan saada nähdä...:(♡

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti