maanantai 31. elokuuta 2015

Onnellinen päivä, yllätys sinänsä, koska on maanantai!

Sennan Petangue pelit;)
Oon tylsä äiti ku oon unohtanu ostaa muita ulkoleluja:(
Tänään oli päivä täynnä toivoa. Täynnä intoa ja odotusta. Päivä täynnä oudolta tuntuvaa onnea!
Ei tapahtunut mitään erikoista, mutta silti päivä oli parempi kuin moni edellisistä.
Ei vaimon kanssa tapeltu lainkaan tänään. Meitä väsyttä, mut päivä meni ilman suuria kommelluksia.
Senna nousi seisomaan. Monen monta kertaa. Syötiin omalta kasvimaalta poimittuja herneitä ja porkkanoita. Rakennettiin kanilaa. Lenkkeiltiin koko perheellä. Tavattiin molemmat Sennulin mummot. Otettiin kuvia.
Senna kaatu, löi pään, huusi ja kiukutteli. Äiti rauhoitteli ja Senna antoi äitille halin♡ Äiti ajatteli "huhhuh kun on iso tyttö jo! Osaa antaa halin ihan itse."
Meillä laitettiin suu nappiin, kun yritettiin syödä ja raastettiin omia hiuksia päästä, kun ei tuo tyttö vaan syö! Lopulta saatiin syötyä sekä äitiä että tytärtä tyydyttävä määrä.
Tänään me noustiin ylös hyvään aikaan. Pääsin lukemaan kasvatustieteen kirjoja. Senna halusi huomiota ja myös sai sitä, eihän äitin mussukkaa voi huomiottakaan jättää!
Luettiim Jonnan kanssa vähän lisää kirjoituksiin ja todennäköisesti isosiskon paineet tässä asiassa alkaa kohota korkeampiin sfääreihin kuin itse asianosaisen...enää kaksi viikkoa....:)

Rakastan Sennaa. Ja Siniä. ♡




Meillä vieraili eilen illalla tällainen ihastuttava olento!
Aivan ihana Siili!:)

Neitokainen ponnistelemassa
ylösnousun kanssa!
Päivän lenkkeilykaverit!
Omat LunaLadyMimi ja
Siskoni ihana setteripoika Luca;):*
Sekä tottakai vaimoni♡

Minä ja Mimi lenkkeilemässä;)
Sisu ja koskikohta pihassamme!

So pretty!

Peikkopoikapa se asteli...:)
Kaikkein tärkeimmät ja rakkaimmat!
Vaimoke ja vauveli♡♡♡

Mimuska:3 ♡
Oon niin ylpee itestäni, ku ekat paprikat valmistuu!!!

Lenkkikaverit!!!♡

Ja taas, kommentteja kehiin. 
Millaisia postauksia lukijat haluaisivat lukea?
Mitkä aiheet teitä kiinnostaa? Mitä haluaisitte tietää minun elämästäni? 
Kommentoikaa!!!

lauantai 29. elokuuta 2015

Muistan sen tytön tyllerön kuin eilisen ♡

Päivät kuluu ja viikot vierii.
Sennan syntymästä on yli 8kk aikaa. 
Monta päivää menee muistellessa sitä hetkeä, kun ekan kerran näki sen maha-asukin, sai koskea siihen pulleaan pieneen käteen ja silittää maailman kauneimman olennon ihanan pehmeitä poskia♡ se tunne kun rakastaa jotakuta enemmän kuin ketään koskaanikinä on rakastanut! 
Se päivä kun sai opetella pesemään tylleröisen takapuolta, vaihtaa pikkuruisia vaippoja, käydä kylvyssä... se kun sai esitellä kaikille sen ikioman Hamssulin, jonka ihan itse oli saanut♡ 
Seuraavaksi pääsikin seuraamaan kasvua, ja seuraan edelleen. Kuinka meillä ekan kerran pyörähdettiin ja tartuttiin itse leluun. Miten meillä lähdettiin liikkeelle ja syötiin ekan kerran sosetta. Saatiin hampaita, noustiin ekaa kertaa seisomaan. Kuinka meillä tänään ekaa kertaa kontattiin äitin tykö, kun äiti pyysi sitä.♡ Tuntuu pitkältä ajalta ja silti kaikki tuntuu näin ajateltuna tapahtuneen ihan pikkiriikkisessä hetkessä.
Minä olen äiti joka itkee kun laittaa pikkuisia vauvanvaatteita pois. Olen sellainen joka tuijjottelee nukkuvaa vauvaa lähes joka ilta ja miettii miten onkaan voinut saada jotain niin kaunista aikaiseksi. Olen äiti joka itkee kun lähtee käymään yksinään vaikkapa vain ruokakaupassa! 
Onhan se normaalia, että ei haluaisi hukata hetkeäkään siitä lyhyestä hetkestä kun se ikioma lapsi on vielä vauva♡ 

Tänään aamusta lähdettiin vaimon, tyttären ja Mimikoiran kanssa katsomaan mun pikkusiskojen yleisurheilukilpailuja! Tytöt oli tosi reippaita ja toosi onnellisen näköisiä urheillessaan:) 
Eilen meille muutti pikkuinen tyttökisu, Kuku. Se on sellainen musta pikkupallero:) sähisevä sellainen;)





Koko perheellä:)♡
Senna ja äiti♡ taustalla meijän koti;)

Kommentoikaa! Haluaisin kuulla muidenkin kokemuksia ja mielipiteitä äitiydestä ja lapsista:)

perjantai 28. elokuuta 2015

Liikenteen vihaaja!

Tänään kuolema kävi 2s päässä koko meidän perheestä. Auto tuli meidän kaistalla vastaan. Viime sekunnilla kiilasi takaisin omalle kaistalle. Meillä oli jarru pohjassa ja todennäköisesti koko auton ohittamalla jonolla oli jarrut pohjassa. Tämä läheltäpiti tilanne oli sen yhden ainoan mersu kuskin vika. Mikä hitto siinä on että liikenteeseen pitää lähtä tappamaan ihmisiä? Entä jos siinä vastaan tulevassa autossa on jonkun lapsi? Entä jos siinä on jonkun vanhemmat; jonkun sisko/veli? Jonkun vaimo/aviomies? Kuka korvaa onnettomuuden jäljet? Pahoittelut ei riitä tällasessa tilanteessa! Kukaan ei halua menettää rakkaitaan, miksi siis pitää ajaa niinkuin joku saatanan idioottikusipää???

Meinattiin aiemmin jäädä auton ja linjaauton alle meijän kotia vievällä tiellä. Tiellä on 80km/h rajoitus. Meillä on yksi lapsi, ei yhtään ylimääräistä. Laitoin kyseisen tien tiedot Ely-keskukseen arviointia varten. Mielestäni 80km/h on sille tielle liikaa. Ja voin sanoa että suurin osa ihmisistä ajaa sitä tietä hitosti liian kovaa. ELY-keskuksen vastaud oli sellainen, että tiellä ei ole pitkään aikaan sattunut onnettomuuksia. No odotetaanko me nyt että meijän lapsi tai jonkun muun lapsi jää sen auton alle, ennenkuin ihmisille aletaan muistuttamaan että siellä niitä lapsia on? Oon todella pettynyt Elyn tylyyn ja lähes asiattomaan vastaukseen. Mieluummin laitetaan lapsen äiti sitten psykiatriseen hoitoon, kuin tehdään mitään ennalta ehkäisevää.
Tällä hetkellä voin todeta olevani erittäin vihainen ja pettynyt.
Ilmeisesti muiden lapsilla ei ole mitään väliä.
Argh!!!!!!

torstai 27. elokuuta 2015

Elämä arkikuplassa.

Moni päivä menee niin, että aamulla herätään, päivällä leikitään ja illalla käydään saunassa ja mennään nukkumaan. Sitten on hetki omaa aikaa. Sen ajan yleensä käytän pyykkeihin ja muihin kodin hommiin. Ja sen jälkeen katson Täykkäreitä telkasta. Nyt pitäisi muuttaa itseään niin, että lukisi illalla.
Toivon vaan ettei päivät menisi niin nopeasti ohi. Että muistaisi kaikki pienet ja tärkeimmät hetket tuon meidän kasvavan lapsemme kanssa. Että muistaisi kaikki hyvät hetket vaimon kanssa. Että löytäisi aikaa, intoa, halua ja uskoa tehdä koulujuttuja ja antaa aikaa vaimolle. 
Eilinen oli kauhea päivä. Mikään ei tuntunut hyvältä, eikä mikään myöskään onnistunut. Epätoivo oli valtaamassa, eikä ollut intoa kirjoittaa tänne blogiin sitä postausta, jonka aiheenkin jo unohdin synkkyyden keskellä.
Tänää taas on ollut hyvä päivä. Oon ollut onnellinen. Senna on kolissut, noussut seisomaan ja kolahtanut taas! Meillä ei tänään olla syöty kunnolla, koska pikkuneiti on kiukkuinen ja kipeän oloinen. Aamusta oltiin myös ulkona, niinkuin joka päivä. Tehtiin normaaleja kodin askareita. Oltiin iloisia pienestä hetkestä, jolloin saatiin olla koko perheellä yhdessä. 
Senna heinäpaalin päällä:)♡
Meillä osataan jo seistä näin hyvin!!!


Tytöstä tulee pianista:)♡
Ylpee äiti!



Päivät menee välillä sekasi. 
Välillä tuntuu ettei mikään oo hyvin.
Ettei kukaan välitä, eikä oo yhtään ystävää enää.
Mut loppujen lopuksi ne tärkeimmäthän löytyy tästä aina. 
Ne rakkaimmat, kauneimmat ja tähdellisimmät.♡♡♡
Elämä on elämisen arvoista...jos vaan on joku josta välittää♡


tiistai 25. elokuuta 2015

Rakkautta ilman sen kummempia rajoja!

Eilen meinattiin jäädä kahden auton alle. Toinen niistä oli linja-auto. Ei tunnu hyvältä päästää Sennaa parin vuoden päästä kävelemään yksin tuota tietä, kun autot ei meinaa huomata edes kahta aikuista, rattaita ja kolmea koiraa... toivottavasti tuolle tielle sais vähän alemman nopeusrajoituksen...



Tänään oli mun toiseksi nuorimman pikkusiskon 3v. syntymäpäivä! Onneksi olkoon Anniina ihanainen!!♡♡♡

Aamulla haettiin Aino ja Anni meille. Oli siskon hoitopäivä! Aamupäivän tytöt touhuili keskenään lattialla ja sitten otettiinkin suunnaksi Sjoen kylä eläinlääkäri. Luca, Lady ja Mimi sai rokotteet. Mimi ensimmäisen ja Luca&Lady saivat tehosteet kuukausi sitten otettuihin. :) Jätettiin Luna kotia yksinään...kyllähän se vähän surkealta näytti:(
Sitten el.lääkärin jälkeen tultiin meille syömään päiväpuurot. Niiden jälkeen oltiin vähän ajan ulkona ja pelattiin tyttöjen kanssa Petangueta!!:) Anniinahan osasi pelata jo tosi hyvin, mut Aino vaan haki palloja, niinkuin Sennakin:D
Iltapäivästä Sennalla oli jo(nyyhkis!!!) 8kk neuvola. Painoa tytöllä oli tullut kiitettävästi ja pituutta kahdessa kuukaudessa reilu 5cm!!!! Iso tyttö jo!!!♡♡♡
Iltapäivä menikin sitten porukoilla/mummilassa. Siellä syötiin kakkukahvit Annin kunniaksi. Vähä ehittiinn Jonnan kanssa lukeakkin kirjoituksia ajatellen:)
Nyt meille sitten tuli Sinin ihana siskonpoika pariksi päiväksi kyläilemään...ja tuo Poikahan on aivan hirmu syömään iltapalaa!:D

Huomenna alkaakin sitten pänttääminen. Äti oli kirjastosta lainannut mulle tarvittavat koulukirjat...:| :$

Tänään olen miettinyt miten onnekas olen tuosta tytöstä joka itkee ja nauraa ja on kaikinpuolin täydellinen tytär♡ ilman Sennaa en jaksais täällä, en hetkeäkään!

Anniinaa jännitti koirien puolesta:3
Anniina 3v:)


Peikko;)

maanantai 24. elokuuta 2015

Olen äiti joka....

Olen äiti joka antaa lapsensa syödä koiranleluja, tunkea sormensa pistorasiaan ja kaataa mehut ympäri pöytää ja lätystää siinä. Olen äiti joka antaa lapsen katsoa välillä telkkarista niin monta ohjelmaa kuin lapsi vain jaksaa! Olen äiti joka ei aina jaksa hymyillä ja joka aika usein nauraa väärään aikaan ja väärissä tilanteissa. Olen äiti joka kiroilee, ärisee ja toisinaan hakkaa päätään seinään. Olen äiti jolla ei ole ammattia, ei työtä, eikä mitään muutakaan valmista tässä maailmassa. Ole äiti joka on selvinnyt omista itkuista, ikävistä ja suruista, äiti joka haluaa opettaa lastaan kasvamaan avoimena, rehellisenä, rakastettuna sekä anteeksiantavana.
Olen äiti joka ei ole täydellinen, mutta silti olen Äiti joka on täydellinen juuri sille omalle pienelle pallerolleni. Olen äiti joka suojelee lastaan kaikelta pahalta ja opettaa lapsensa antamaan sille pahalle selkää tai kääntämään sille selkänsä, jos tarve vaatii. Ole äiti joka opettaa lastaan hyväksymään kaikki ihmiset saman arvoisina. Lisäksi annan lapselleni niin paljon kuin yksi ihminen vain voi toiselle antaa; tukearakkauttaintoaapua...kaikkea mitä lapsi ikinä tulee maailmassa tarvitsemaan.

Tänään palataan taas arkeen. Eilinen meni lepäillessä ja vieraisilla käydessä. Kahdella pikkuserkullani on ollut synttärit vähän aikaa sitten ja niitäpä sitten juhlittiin:)
Tänä aamuna Senna on nukkunut jo kahdet päikkärit ja ollut tosi kiukkuinen. Mun isoveli ja sen kihlattu tulivat takaisin suomeen eilen ja tänään sitten pyörähtivät kahvilla ennenkuin jatkoivat matkaansa pohjoisen suuntaan! Oli mukava kun kävivät!♡
Vaimo on koko päivän tehny meille mustikkamehua pakastettavaksi, ihana vaimo♡☆;)

Instamami;)
Aamun edustavin otos. Äippä ja Sennukka aamupalalla:)
Ja ruokaahan menee muuallekin kuin suuhun; merkittävä määrä:D
Äippä ja Senna♡♡♡

Oktonautit; aamun lastenohjelmat:D

Täykkärit...äitin lempisarja:D

Senna ja Mimi♡♡
Senna ja Ihaaa!;)

Mustikkamehua:)