Hurjat tunteiden ailahdukset sekä kuulumiset.

En tiedä mitä kirjoittaisin. Tuntuu että joka ikinen kerta, kun kirjoitan, loukkaan jotakuta, ilman että edes tarkoitan kyseistä ihmistä millään sanomallani. En ymmärrä miten asiat pitäisi muotoilla ettei niistä turhaan otettaisi nokkiinsa. 

Kertaan vielä. Tämä blogi on minun. Täällä olevat ajatukset ovat minun ajatuksia, tunteet minun tuntemuksia ja kerron kaikesta mahdollisimman rehellisesti. 

Olen väsynyt siihen, ettei rehellisyys riitä. Älä kirjoita nettiin vaan sano kasvotuksin. Ymmärrän pointin, mutten todellakaan tässä asianyhteydessä, jossa pää pointti ei ollut se lause keskellä kaikkea sitä ihanaa josta kerroin. Ja tän jälkeen kuulen varmasti taas saman asian, jos seuraaminen ei sen postauksen jälkeen loppunut kuin seinään.

En vaan enää löydä sanoja. Ihmiset suuttuu asioista jotka on kuvainnollisia, jotka on yleisiä, minun tunteitani, minun ajatuksiani. Tää maailma on julma ja todella pettävä. Ja tarkoitan ulkomaailman lisäksi myös some-maailmaa, johon ikävä kyllä oon tällä bloggaamisellakin eksynyt.

Mut joo... 

Mitäpä meille kuuluu?

Meille kuuluu kovaa uhmista. Senna uhmaa kaikkea. Huomenna lähtään ostamaan uusi turvaistuin, kun neiti ei enää viihdy vanhassa ollenkaan ja hänen siihen kiinnittäminen alkaa olla ihan mahdotonta. Meidän neiti täytti 1v ja 9kk muutama päivä sitten. Meillä ollaan oltu varmaan jo viikko yökuivana, koska aamuisin ja iltaisin halutaan käydä pissalla! Lisäksi myöskään kakkoja ei enää vaippaan tule ja se tuntuu oikeelta lottovoitolta!:)

Senna on touhukas ja tomera. Meillä lauleskellaan joka päivä piiri pieni pyörii jne.lorulauluja. Sennakin laulaa jo:)

Nilo on kasvanut aivan huimaa vauhtia! Herra on pian jo 2kk vanha. Meillä on siirrytty 3vaippoihin ja vaatteet on pääasiassa kokoa 68/74...painotus 74..

Poika kasvaa joka ikinen päivä silmissä ja muutama päivä sitten hän hoksasi omat kätensä ekaa kertaa! Ja niissähän sitä ihmeteltävää olikin sitten..:) Nilo jokeltelee todella paljon ja hymyilee ja toisinaan jopa naureskelee, tosin naurut tulee pääasiassa tisseille:D sellanen tissipoika♡

Sini on käynyt töissä. Ollut väsynyt...selvinnyt pojan tissiraivareista ja hulinoista aivan loistavasti. Sini vaan on nii  rakas ja paras vaimo♡

Minä olen opiskellut...ja silti oon aikataulusta jäljessä.

Viime yönä tuli pitkästä aikaa kunnon hypo, jonka takia meistä kukaan ei nukkunut ennen klo.2. Senna vaistoaa jotenkin mun verensokerin alhaisuuden ja sit se vaan kitisee ja huutaa. Ei oo kyllä pitkään aikaan näin voimakasta laskua ole tullut. Sokerit oli 2pillimehun jälkeen 1.6...ei ollut hääppönen olo vielä tänään iltapäivälläkään. Väsynyt...

Senna oli hoidossa nukkunut kahden tunnin päikkärit, ku meni yö niin huonosti...ja nyt tyty on jo nukkunut melkein kaksi tuntia yöuniaan♡

Sisarusrakkaus♡

Mitä on sisarusrakkaus? 

Se on sitä, että tekee siskon tai veljen puolesta melkein mitä vaan.

Se on ne kokemukset, joita on pienestä asti rakennettu yhdessä. Kaikki ne kerrat kun tapeltiin kumpi menee kysymään äitiltä jotain tai kumpi hyppää eka sen hiton leveän kanavan yli. Se on yhteistä pimeän pelkoa ja räjähtävää naurua yhteisissä yökyläkemuissa. 

Se on toisen puolison hyväksymistä, vaikkei välttämättä toisen kumppanista pitäisi yhtään. Se on yrittämistä ja tunteiden kertomista ja selvittämistä. Se on hetkiä, kun lyödään päät yhteen ja päätetään tutustua toisten poika-/tyttöystäviin kunnolla; esimerkiksi kreikan reissun muodossa;)

Se on potkuja, tukistamista, uhkailua, kiristystä ja lahjontaa. Se on painia ja väistelyä. Anteeksi antamista ja unohtamista. Se on sitä, kun toinen täytyy AINA hyväksyä. Se on sitä kun autetaan kaikessa, vaikkei kaikkea toimintaa hyväksyttäisi. 

Sisarusrakkaus on sitä kun lähdetään 150km/h ajamaan toista lentokentälle, että se ehtisi, lennon siirtämistä ja kaikessa muistuttamista. Se on niitä hetkiä, kun tajuaa, että tuon kanssa ja tuon takia ja ansiosta mää voisin olla MITÄ vaan. Ihan mitä vaan.

Se on suojelunhalua. Sitä kun väännän kädet nyrkkiin ja uhkailen pikkusiskon poikaystävää hienovaraisesti olemaan varovainen, ettei mun pikkusiskoa satutettaisi tahallaan.

Sisarusrakkaus on sitä kun soitetaan toiselle, että hei voit tuoda lapset mulle hoitoon, nii pääsette kahestaan leffaan. Se on sitä kun toista autetaan pyytteettömästi. Se on kaikkea tätä ja miljoona kertaa enemmän.

Sisarusrakkaus on jotain mitä ei ymmärrä sellaiset, jotka ei sitä oo oma kohtaisesti kokeneet.

Mun sisarusrakkautta ootte te kaikki yhdeksän♡ Janne, Jonna, Jesse, Elias, Enni, Eevi, Olga, Anni ja Aino♡

I dag!

Tänään oli Sennan hoitopäivä. 

Neiti oli päivän aikana onnistunut vessassa sotkemaan kaikki vaatteensa:D ja oli muuten hyväntuulinen neiti, kun tuli kotia♡

Me ollaan tänään oltu vaan kotona. Mää oo  kattonu reilun 4h luentoja...huomiseksi jäikin n.7h katsottavaa. Huhhuh. Opiskelu on melkosta touhua...

Haettiin me Senna ja mun pikkusiskot hoidosta ja käytiin vähän aikaa lapsenlikkana, kun äitimummilla oli kokous töitten jatkeeksi. Ja kävi mulla piano oppilaitakin kylässä ja saatiin Nilolle ihana nalle lahjaksi:) kiitos siitä! Siitä tosin Senna tykkää nyt toistaiseksi enemmän, kun vähän jo nallejen päälle ymmärtää;)

Nilo on tänään katsellut entistä enemmän ympäristöään. Jokeltelu alkoi alkuviikosta ja kyllä vaan pojalla on toisinaan asiaa! Ihanaa miten pikkuisesta vaavasta on tullut vähän isompi vaava♡

Sinin työviikko loppui tänään. Rouva on vähän väsynyt, mutta kuulosti ainakin ihan tyytyväiseltä, kun ei huomenna tarvitse herätä puoli viiden aikaan...:) ♡

Eilen kävin raahessa diabeteshoitajan vastaanotolla. Kaikki muu oli ok, mutta ns.pahakolesteroli oli vähän koholla. Nyt odotellaan asiasta lääkärin lausuntoa...

Huomenna onkin jännä päivä ja varmasti joka ikinen meijän perheestä jännää mukana, kun pikkusiskolla on kirjoitukset! Toivottavasti saadaan nukuttua ja ne menee sitten hyvin! 

Lycka till Jonna!♡:)

Huono päivä.

Tää on taas näitä päiviä.
Lapsi astuu sormille kengät jalassa. Uloslähtö ei onnistu millään. Vauva paskoo sellaset kaulapaskat ettet enää koskaan usko saavasi sitä lemppari vetkuttelupaitaasi puhtaaksi.
Yöllä on herätty tunnin välein huutamaan. Ja itkemään ja herättämään äitiä. Nenästä valuu verta ja oksennus lentää kaaressa, ja osuu tottakai äidin juuri vaihdetulle puhtaalle paidalle.
Vessaan ei ehdi sille siunaamalle sekunnille kun lapsi tahtoo, joten sinne ei mennä ollenkaan. Pissa tuli jo vaippaan. Kaikki vaatteet niin lapsilla kuin äidilläkin on nurinpäin päällä.
Väsymys tuntuu rusentaneen aivot. Laitetaan taaperolle musiikkia. Tyttö tanssii pikkuveljen päälle. Voi hitto, miksi rikoit leikkikehän. Kerätään leluja; legot on ne pahimmat jalan alla ja tänäänhän ne sieltä jalanalta tietenkin taas löytyy useamman kerran. Kynillä seinään ei ole ikinä ennen piirretty, no tänäänpä piirrettiin. Mistä ne oppii tollasia taitoja?
Ruoat ja varsinkin juomat kaadetaan tahallaan päälle ja äitin särkyvä lautanen lipsahtaa vahingossa lapsen työntämänä lattialle. Siivoamisessa kestää tuhat vuotta ja aamuruoan syömisaika on menetetty.
Lapset vaan kitisee. Senna riisuu housuja ja paitoja, sukkia...ja hakee puhtaat jotka pukee päälle. Ja pukemisessa tarvitaan totta kai apua. Senna ei yhtäkkiä osaakaan pukea kenkiä, saatika pipoa. Myöskään riisuminen ei onnistu sisälle tullessa.
Nilo huutaa pää punaisena. Yhdet extrakädet olisivat huiput, mutta ei taaperon, koska silloin vahinko on taattu.
Teen tuttipulloa, täytän maitolasia...luen kirjaa ääneen lapsille, kumpikaan ei kuuntele. Mitä väliä sillä on mitä tekee, kun ei ne välitä???
Mut kyllä ne välittää. Ne välittää siitä että äiti välittää. Äiti tekee kaiken, koska lapset. Ei mistään muusta syystä.

Onko tuttuja juttuja? Arki on välillä mitä kauheinta ja toisina päivinä on aivan paskaäiti fiilis...:D

Juhlista palautuminen.

Eilen ja tänään ollaan palauteltu itseämme raskaalta lauantailta. Ristiäiset vei lapsilta voimat eiliseksi ja täksikin päiväksi. Ja Sinin kanssa ollaan ihan poikki. Silmäpussit tuntuu roikkuvan polvissa ja aivot käy TO-DEL-LA hitaalla.

Nilon päivän asu♡

Eilen käytiin puolukkametsässä äitimummin kanssa. Mun pikkusiskot oli tervehtimässä omia isovanhempiaan, joten sisko-tätejä ei nähty eilen ollenkaan. Tänään olikin sitten sirkusta eilisen puolestakin, kun tytöt pääsivät taas leikkimään keskenään iltapäivästä.

Sennan päivän asu ja aamun parhaat kamut;)♡

Tälle päivää meillä kävi Sinin äiti ja mummo. Lapset viihtyivät isomummon sylissä ja mummokin jaksoi juosta Sennan perässä melkein 3tuntia. :D 

Ollaan myös ulkoiltu, käyty potkuttelemassa potkupyörällä ekaa kertaa oman pihan ulkopuolella ja juoksutettu kaikkia koiruleita. Ja ai niin. Löydettiin myöskin mun järkkäri, joka oli varmaan ainakin puoli vuotta hukassa! Se oli vaimokkeen jäljillä...;) hyvässä tallessa siis!:D

Nilo viihtyy lattialla todella hyvin! Herralle maistuu joka aamu d-tipat. Ja ollaan maisteltu ehkä vähän jo pottuakin, vaikka sitähän ei vielä 1,5kk ikäiselle suositella missään... mut edelleen pojalle tärkeintä on tissi, syli ja puhdas vaippa♡

Isosiskoa pikkuinen jaksaa tuijotella välillä pitkäönkin. Senna taas rakastaa pikkuveikan kans höpöttelyä:) on meillä vaan niin ihanat lapset♡

Pojan ristiäiset.

Meidän poika sai eilen 17.9.2016 nimen. Hänestä tuli Nilo Esko Tapani.

Nimen valinta oli suoraan sanoen hankalaa, koska ei oltu löydetty pojalle mitään mieluista nimeä. Eräänä iltana saunassa keksittiin se, Nilo. Täydellinen nimi täydelliselle pikkupojallemme♡

Esko oli mun iskän nimi ja koska poika nyt sattui syntymään samana päivänä kuin iskä,niin ajateltiin sen sopivan myös nimeen. Tapani taas tulee mun ukilta, joka on toiselta nimeltään Tapani. Lisäksi yksi poitsun kummisedistä on myös Tapani kolmannelta nimeltään :)

Kummeiksi pyydettiin mun puolelta Elias ja Jonna. Sinin puolelta taas Ville, Veijo ja Heli.

Ristiäiset olivat aika äänekkäät. Kaunis tilaisuus, jossa pikkumies oli pääosassa ja Senna hankki itse huomiota tanssimalla koko tilaisuuden ajan papin ja kaikkien muiden edessä. Valittiin ristiäisiin laulettaviksi tutulla sävelmällä olevat virret, mm.Jumalan kämmenellä. Paikalla oli meidän molempien äidit ja lähes kaikki sisarukset ja sinin sisarusten lapset. 

Pelättiin tilaisuutta etukäteen, koska en koe, että meidän suvut tulisivat millään tavalla toimeen. Ja taas kerran tuli nähtyä miten helposti ihmiset voi sulkeutua omaan porukkaansa ja kääntää selkänsä muille ja olla juttelematta. 

Mulla itsellä on sellainen ajatusmalli, että meidän yhteisissä perhejuhlissa olisi mukava huomata miten suku tulee keskenään toimeen. Tässä tapauksessa ei niin ole. Lisäksi olin itse ulkopuolinen itse järjestämissämme juhlissa, mikä ei tunnu erityisen mukavalta.

Tilaisuus oli kuitenkin onnistunut ja tarjottavat menivät kaupaksi:)

Nilo sai ihania lahjoja, kuten bodeja, housuja, nimikehyksen, valokuva-albumin, enkelin...:)♡ kaikki lahjat oli ihania ja kaikki tuntuivat viihtyvän ihan kohtuu hyvin.

Senna ja Nilo olivat päivän päätteeksi aivan poikki! Ulkoiltiin ja saunottiin illalla ja sitten tyttö nukahti sohvalle viereen:)♡ ja Nilo oli koko illan tississä kiinni hakemassa turvaa ;)♡

En tiedä mitä sanoisin...

Rakastan mun lapsia enemmän kuin mitään muuta. Rakastan niitä niin paljon, etten voisi elää ilman heitä. Suojelen heitä kaikelta maan ja taivaan välissä. En välitä, jos he kokevat joskus pienen kolahduksen tai tappelevat tätiensä kanssa reilussa kahdenkeskisessä tappelussa. 

Mutta minusta on väärin joutua arvostelun kohteeksi, jos suojelen lapsiani tältä nykymaailman ihanalta somelta. En laita lasteni naamakuvia mihinkään, koska haluan että heillä on varaa valita isona laittavatko he kuvansa nettiin vai eivät. Itse löydän kaikista lasteni kasvottomistakin kuvista paljon hyvää. Rakkauden ja lämmön. Ilon ja leikit. Joskus surun ja mielipahan. 

Halusin nyt taas muistuttaa ihmisiä että on mun valinta missä mun lapset pienenä näkyy ja missä ei. Ja en pidä siitä, että sitä valintaa pilkataan ilkeästi.

Tänään ollaan oltu kotosalla. Suunniteltu ristiäisiä. Huomenna lähtään käymään isommin kaupassa. Hakusessa olisi pojan ristiäiskakku koriste, jota ei olla lukuisista yrityksistä huolimatta löydetty. 

Perjantaina ajateltiin siivota ja leipoa...

Rakkaat lapset ja ihana ruska!♡

Hidas aamu.

Aamu alkoi hitaasti. Oltiin eilen Sinin kanssa kahestaan leffassa. Ekaa kertaa moneen kuukauteen. Käytiin kattomassa Bad Moms. Jonna-täti oli ihana ja laittoi eilen iltapäivästä viestiä, että vois ottaa lapset hoitoon...suostuttiin, koska välillä vaan tarttee sitä omaa aikaa.

Bad moms-leffa oli aika hyvä. Sitä vaan miettii että sellastako se tulee olemaan muutaman vuoden päästä meilläkin...

Tänään ollaan mietitty tulevia ristiäistarjoiluja. 

Vieraiksi päädyttiin kutsumaan vain molempien äidit ja sisarukset lapsineen. Meidän pirttiin ei nimittäin paljon yli 30 ihmistä mahdu kerralla. Suunniteltiin, että pyydetään muita sukulaisia käymään heille sopivalla aikataululla, koska halutaan kuitenkin että kaikki kävisivät lapsia katsomassa ja ehkä jopa muistamassa kortilla:) 

Olen edelleenkin yövaatteissa ja niin ovat lapsetkin. Herättiin vasta 8.30, tuntuu aika isolta voitolta! Ollaan jo syöty lounasta ja Senna on koko aamun leikkiny pikkuveikan kanssa. Nyt olisi aika alkaa lämmittää leivinuunia. Ulkona satoi koko yön ja nyt tuulee niin että hyvä kun etuoven saa auki ilman että se paiskaantuu heti kasvoille... sisälläkin olisi mukava olla hieman yli 20° lämmintä;)

Mukavaa maanantaita ja alkavaa viikkoa kaikille!♡

Ps. Olisin taas vailla postausideoita...:)

Viikko töissä!

Tämä viikko on sisältänyt töitä ja olemista.

Maanantai iltana mulle soitettiin et oonko kiinnostunu tulemaan loppuviikoksi sijaistaa sairastunutta alakoulun opea. No minähän sitten suostuin. En oo pitkään aikaan ollut varsinaisesti "ihmistenilmoilla" ja jatkuvassa sosiaalisessa kanssakäymisessä, jotenka koko sijaisuus jänskätti mua aika paljon. Jopa niin paljon etten ma-ti yönä nukkunut ollenkaan. Ti-ke yön nukuin rauhoittavien avulla. Mutta loppuviikko menikin sitten aivan loistavasti ja oon todella ylpeä itestäni ku pystyin siihen.

Torstaina ja perjantain Senna oli hoidossa. Kävin aamulla tytön heittää hoitoon ja kiirehdin töihin. Iltapäivästä hain sitten tytön taas kyytiin...

Torstaina alkoivat myös mun kasvatustieteen aineopinnot. Tuntu päivä ihan mahdottoman pitkältä kun eka monta tuntia koululla opena ja sitten vielä neljän tunnin luento päälle. Väsytti ja uni maistui!

Perjantaina pojalla oli neuvola. Kuukaudessa painoa oli tullut reilu 1,5kg.... ja pituutta 5cm lisää. Eli nyt poika painaa hieman yli 5,6kg ja pituutta on 56cm...hatun ympäryskin oli sopivasti kasvanut syntymästä. Tissimaito vauvaksi kasvanut aivan huippuhyvin!

Kiitti anopille sukista!

Tänään ollaankin sitten vaan oltu kotosalla. Ulkoiltu ja mietitty valmiiksi mitä puita lähtään pihasta seuraavaksi kaatelemaan ja karsimaan. Pitää varmaan ostaa oma moottorisaha jo kohta ja opetella puunkaato puuhiin. Ei nämä puut täältä itekseenkään, eikä apua pyytämälläkään näytä kaatuvan:) onneksi niillä ei oo kiirus...

Nyt katotaan Sennan kanssa Kätyrit-leffaa. Tehtiin välipalaksi ruishampparit...nams, oli hyvää. Nyt Sini värkkää vielä jälkkäriksi ja illaksi meille keksikakkua :) ekaa kertaa kokeillaan tollasta....saapa nähdä mitä tulee:)

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille lukijoille!!!♡ muistakaa rentoutua ja rauhoittua perheen parissa♡

Kuka minä olen?

Ajattelin, että kerron tässä postauksessa päivitetyn version minusta.

Minä olen Anita. 20vuotias kahden lapsen äiti. Puolisoni on Sini ja rekisteröimme parisuhteemme 22.10.2014. Tyttäremme Senna syntyi 27.12.2014 Sektiolla ja poikamme syntyi 3.8.2016 26h kestäneellä alatiesynnytyksellä. 

Olen ollut diabeetikko jo 14 vuotta. Rakastan pumppuhoitoa ja elämäni olisikin yhtä helvettiä ilman tätä älypuhelintakin pienempää kapistusta, josta lähtee letku, joka on kiinni kanyylilla minussa, koko ajan. Olen tällä hetkellä aika kyllästynyt tähän sokerivuoristorataan, enkä tiedä miten päin olisin omien sokereideni kanssa.

Olen myös opiskelija. Tosin en Kelan mukaan. Avoimen yliopiston kautta tehtyjä opintoja kun ei lasketa opiskeluksi. Pian alkaa kasvatustieteen aineopinnot, joita teen seuraavaan kesään asti. Toivottavasti hyvällä menestyksellä.

Käyn töissä, ainakun pääsen ja saan töitä. Pätkätöissä on se positiivinen puoli, ettei tarvi olla erossa lapsista koko aikaa. Ja lukion käynyt, ammatiton ihminen kun olen, en saa kuuluisalta Kelalta mitään tukia, mutta ei se mitään, omasta selkänahasta on varaa repiä, lasten ei niinkään. Toisinaan naureskellaan miten huono rahatilanne voikaan olla, mutta tähän asti on selvitty melkolailla moitteettomasti...omat lääkkeet meinanneet jäädä ostamatta, mutta kun ilman niitä minua ei olisi, niin päätettiin sijoittaa niihin;)

Olen ihminen, joka tekee kaikkensa ystäviensä puolesta. Tai teki. Nykyään niitä ystäviä ei enää ole aina. Äitiyden myötä kaikki kaverit on hävinneet. Toisinaan yhteyttä ehkä pidetään ja pinnallisesti kuulumisia kysellään, mutta ei mitään sen kummempaa. Mihinkään mukaan minua ei ole kukaan pyytänyt viimeiseen kahteen vuoteen... Onneksi mulla on kumminkin pikkusisko Jonna, joka ei siitä parhaan ystävän roolista pääsekään karkuun niin helposti. En halua loukata ketään, enkä olla ilkeä, mutta en myöskään väkisin pidä yllä ihmissuhteita, joissa kumpikaan ei enää pidä mitään yhteyttä.

Olen Aina ihan hiton väsynyt. Nukun 9h ja nousen silti silmät sikkurassa ja käynnistyn vasta neljän kahvikupillisen jälkeen...olisikohan mahdollista jotain extrakofeiini pillereitä saada :D usein väsymys kuitenkin johtuu lapsista jotka valvottavat...

Harrastan lähinnä kodin laittoa. Rakastan sisustamista ja luulen, että seuraava sisustuskohde on meidän ah niin rasittava pirttimme. Rakastan lukemista ja tykkään leffojen sekä sarjojen katselusta. Kirjoittaminen on mun suuri haave ja lapsuudesta asti ollut intohimon kohteena... Nykyään yhä enenevissä määrissä myös liikunta on osana arkea. Lenkkeily ja lihaskunto sekä lasten kanssa touhuillessa saatu hyötyliikunta.

Kokonaisuudessaan olen lämmin, ystävällinen, rakastava ja sanavalmis ihminen, joka rakastaa ihmisiä ja seuraa, nauttii omasta ajasta, rakastaa perhettään ja haluaa kehittyä paremmaksi ihmiseksi. Olen toisinaan itsekäs ja yleensä erittäin äänekäs. Joskus harvoin hillitsen itseni, enkä todellakaan puhu sellaisten ihmisten seurassa, jotka eivät puhettani kuuntele (turha siis ihmetellä sitä vaisuutta...). Lisäksi olen kuullut olevani inhottava ihminen, joka loukkaa kaikkia tällä blogillaan, kertomalla omasta elämästään ja mielipiteistään. Toisinaan olen myös inhottava päällepäsmäri, varsinkin vaimolleni. Ja silloin on mukava huutaa ja painaa toista tossun alle. Suojelen lapsiani kaikelta mikä oikeasti voi satuttaa, mutta annan heille myös vaihtoehtoja, koska tekemällähän sitä oppii ja kantapään kautta oppii kaikkein parhaiten.

Sellaisia ajatuksia itsestäni. Jospa tämä taas vähän päivittäisi teidän ihanien lukijoiden kuvaa minusta rehellisempään suuntaan.:)
Olisiko taas postaustoiveita? Meillä viimeksi jäi osaan postaustoiveista vastaamatta, koska poika syntyi, mutta nyt taas alettaisiin niitä mielellään molemmat kirjoittelemaan..:)

Mitä me ollaan tehty viikonloppuna?

Viikonloppuna meillä oli yökylävieraita. Aino, Anni, Olga ja Eevi. Ekaa kertaa vauvan syntymän jälkeen. 6lasta talossa kuluttaa vähän jo:D tytöt oli tosi kiltisti ja Senna oli innoissaan yökyläilystä. Lauantaina illalla katottiin tytyjen kanssa Harry Potter ja liekehtivä pikari. Eevi ja Olga jaksoivat kattoa loppuun. Senna meni ekana nukkumaan ja sitten Aino ja sitten Anni;) Vauva nukkui melkein koko leffan ajan:)

Lauantaina käytiin Sennan ja vauvan kanssa Paavola markkinoilla hoitamassa ea-vastaavuutta. Mitään ei onneksi sattunut. Sillä oltiin itse vähän kipeinä ja mulla mm.käsi oli kipeänä kun koiraa oli pitänyt edellisenä päivänä lääkitä ja se raapaisi.... 

Sunnuntaina Anni ja Aino tuli töröttää meijän sängyn jalkopäähän ja nykimään mua jalkoista klo.6....ei yhtään väsyttäny. Siirryin sitten lasten huoneeseen tyttöjen kans leikkimään ettei herätetty Sennaa.. Sini jäi syöttämään vauvaa sänkyyn. 

7.20 oli jo Sini, vauva ja Sennakin aamupalalla meijän kans:D pian tän jälkeen Eevi ja Olgakin tulivat alas...

Viikonloppu oli kiva ja oli mukavaa höpötellä pikkusiskojen kans pitkästä aikaa♡

Tänään ollaan oltu vaan kotona. 

Jonna ja Kasperi kävi kylässä; syömässä ja leikkaamassa Lucan kynnet meillä:) ja tietenkin kattomassa näitä meijän pikku kaiffareita.:)

Vieraitten lähdettyä mentiin ulos. Tehtiin taas puuhommia ja Senna pyöräili ja leikki.

Pitäisi jaksaa lähteä puolukkametsään...ei vaan millään jaksaisi joko ajaa vähän matkan päähän tai kävellä muutamaa sataa metriä metsään...:) jospa sitä kuitenkin...