Eilinen kuvina♡

Aamu alkoi pianolla, kuten monena muunakin päivänä. Pikkutaituri on taas vauhdissa♡

Päivä meni ulkoillessa.

Ja tänä aamuna päästiin tuhon lähteille, kun lapset leikki pirtissä legoilla ja kaikilla muillakin leluillaan.

Ihanaa torstai iltaa kaikille♡

Meidän päivä.

Tänään on ollu aika epätavallinen päivä. Ollaan oltu koko ajan menossa.

Aamu alkoi kuuden aikaan, kun Senna kitisi, eikä millään suostunut rauhoittumaan. Nukuin yhdeksää asti sitten tytön jalkopäässä, kun en tyynylle viereen mahtunut.
Nilo taas oli nukkunut Sinin vieressä oikein tyytyväisenä mun jättämästä tilasta. Oli kuulemma mun tyynyä halaillu koko aamuyön.:D

Aamupalan jälkeen suunnattiin auton nokka kohti Raahea ja viikon ruokaostoksia. Ja kuka tyhmä nyt tajuaisi, että on ruoka-aika kuv mennään. 

Aluksi siis suunnattiin halppikseen syömään hanppariateriat pitkästä aikaa lasten kanssa.

Ruokailuhan meni niinkuin odottaa saattaa. Villisti. Toinen valittaa kun ei saa ruokaa suuhun tarpeeksi nopeasti ja koko kauppa raikuu "anna,anna"-huudoista. Ja toinen sitten vetää ruokaa menemään pitkin naamaa.

Lopulta kun päästiin jatkamaan ostoksia, oli molemmat lapset ihan ruokavillissä edelleen. 

En tiedä miksi meijän kauppareissuihin kuuluu aina aleosastojen rymyäminen. Se vaan on tapa. Kaikki mitä saattaa halvalla löytää, yritetään löytää. Tällä kertaa mukaan tarttui mulle uudet lenkkarit, Nilolle hoitotakki, molemmille muksuille sukkia ja hoitopaidat ja pipot syksyyn sekä meille Sinin kanssa sukkia ( kun meidän pyykkikone syö niitä aina). 

Ei nyt mitään turhaa tavaraa, mutta ei nyt ehkä ihan täysin pakollistakaan.

Myös kissat sai uusia juttuja. Raapima/kiipeilypuun ja pannat kaikille:)♡

Nojoo, pakko myöntää että sorruttiin ostamaan lapsille minionimatot, joita ollaan himoittu viime vuodesta saakka...niissä kyllä oli niin hyvät alennukset, että se ostos ei kaduta yhtään. Ja lapset on niin onnellisia uusista "leluista". :"D

Iltapäivällä kotia tullessa purettiin ostokset ja kasattiin kissojen raapimapuu pikavauhdilla. 

Jonna ja Kasperi tuli käymään meillä. 

Sini lähti töihin.

Me lasten kanssa hypättiin Jonnan mukaan ja lähettiin käymään uudestaan kaupassa. Mitään en ostanut, mutta shoppailu vaan on niin ihanaa, varsinkin jos Jonna on seurana.

Viiden jälkeen mentiin äitimummille. Oltiin siellä vaan hetki. Syötiin ja höpöteltiin. Sitten äiti kävi heittää meijät kotia, kun oltiin oltu liikkeellä aiemmin Jonnan autolla. 

Kotona me oltiin lasten kanssa puoli kasiin saakka kolmistaan. Luettiin kirjoja ja ihasteltiin uusia mattoja♡ Höpöteltiin, leikittiin ja pelailtiin. Tutkittiin kaikkea mikä eteen sattui. 

Täytyy todeta, että mulla on ihanat lapset, vaikka ne välillä onki nii rasittavia♡ RAKASTAN♡

Puoli ysiin mennessä molemmat muksut oli vällyjen välissä yläkerrassa vetämässä sikeitä♡

Toivottavasti kaikilla on ollut ihana päivä♡

Viikonloppu.

Meijän loppuviikko on mennyt nopeasti.

Ollaan oltu menossa paljon. Tai siis mustikkametsässä, vadelmia etsimässä ja viinimarjoja hamstraamassa.♡:D

Nii ja ollaan käyty muutamat synttärit kans. Tai sukulaisvierailujahan ne enemmänkin on:)

Ollaan lenkkeilty. Koirat on oikeen kyllästyneitä jo meihin kun ovat tänäänkin koko päivän olleet meillä mukana. :D

Kukukin tuli takaisin kotiin taas parin viikon reissun jälkeen♡ 

Ja suuttu samantien kuin näki että meijän uudet pikkukisut Kielo ja Molli ovat edelleen täällä:)

Eilen ilta meni pidellessä huutavaa poikaa sylissä. Nilo nimittäin löi pätevästi päänsä suoraan laattalattiaan suihkussa käydessä... meijän pikkuviikari on niin hellyyttävä, kun sille aina sattuu ja tapahtuu♡ 

Nykyään Nilo aloittaa jokaisen aamun halimalla meitä molempia ja antamalla aamupusuja. Ihana pikkujäbä♡

Ei olla oikeestaan tällä viikolla kauheesti nukuttu. Tiistaina Nilo sai rokotteet ja siitä alkoi kauhea valvomiskierre. Lisäksi jäbä teki poskihampaita ihan salassa meiltä. Sennakin päätti tällä viikolla, että nukkuminen on turhaa...siia äiteille. Kyllä tyttö itse haluaa nukkua kunhan äiti on vieressä.

Ihanaa sunnuntai iltaa ja kohti seuraavaa, edellistä parempaa viikkoa♡ 

Mistä tietää syksyn olevan käsillä?

Syksy on aikaa, jolloin iltaisin on pimeää. Kylmää ja koleaa. 

Taivas täyttyy harmaudesta, mutta joskus harvoin myöskin ihanista värikkäistä purkauksista. Purkauksia löytyy sateen jäljiltä sekä iltaisin, kun auringon viimeiset säteet loistaa kotipihan aidan ja rakennusten takaa.

Syksy tulee, kun omenat punastuu. Omenapuu on notkollaan ompuista. Myös marjoja saa pakastaa ja lehdet alkaa lakastumaan. Joka taas lisää värien kirjoa päiviin. 

Iltaisin on mukavaa suunnitella kynttilöiden laittoa ja sytyttää takkaan tulta. Saunoa tai lukea kaikessa rauhassa. 

Syksyn saapumisen huomaa kaikkein selviten siitä, että koulut alkaa. Liikenteessä näkyy paljon pikkuihmisiä jotka kävelevät kavereiden kanssa tienlaidassa tai hyppivät laidasta laitaan. Näitä lapsia pitää muistaa varoa. Ja antaa anteeksi tämä alkuhyppely, kun lapset ovat niin innoissaan jälleen kavereidensa kanssa vietetyistä päivistä, alkaen aamusta ihan iltapäivien yhteisiin kotimatkoihin asti. 

Muistakaa hidastaa siis pikkukoululaisten kohdalla♡

Myös meidän lapset menee päivähoitoon taas tänä syksynä. Kaksi päivää viikossa. Jotta molemmat sosiaalistuvat mahdollisimman hyvin ja meille Sinin kanssa jää aikaa tehdä töitä ja opiskelujamme täysipainotteisesti.

Syksy tulee♡ Me ollaan pian valmiita ♡

Villasukat jalkaan, kirja kainaloon ja kynttilät palamaan♡ Parasta just nyt.

Nilo 1v♡

Viime viikolla torstaina 3.8.2017 meidän pikkuherra Nilo täytti 1v. Vuosi on kulunut aivan järjetöntä vauhtia ja meidän pikkuisesta vauvasta on tullut kävelevä pikkuviikari, joka tietää miten Isosiskon saa huutamaan ja miten äitien huomio käännetään itseen.

Nilo on vuoden aikana oppinut hieman sanoja, kuten äiti, äippä, nenna, mummi, Jonna, kitta(kissa), hauhau, murr(karhu), anna, mammaa...

Poika on vaativa ja hurmaa aina ihanalla ilkikurisella irvistyksellään.

Nilo on oppinut kävelemään viimeisen puolentoista kuukauden aikana. Nyt poika jo töpöttää menemään kengilläkin. Toisinaan tulee juoksuaskeleita ja toisinaan hypitään tasajalkaa. Kävelyn lisäksi Nilo tykkää tanssia ja kiivetä yläkerran portaita. 

Ulkona Nilo on kiinnostunut kiikuista. Koirista. Kissoista. Kaikesta mitä näkyy ja kuuluu. Nilosta olisi ihanaa kerätä kukkia ja syödä niitä:D myös marjat ovat Nilon mielestä hyvää syötävää.

Nilo on luonteeltaan melko vaativa. Sylin tarve on useimmiten aivan valtava. Varsinkin äipän sylin. Jos äippä ei ole saatavilla, äiti yleensä kelpaa. Nilo tykkää pussailla ja haluaa koko ajan halia. Leikkiminen Sennan kanssa onnistuu nykyään paremmin. Ja nyt herra voi jopa nukkua välillä n.1,5h kestävät päikkärinsä rattaissa(siellä ei ole aiemmin nukuttu, kiukuteltu vaan). 

Yleensä Nilo on kuitenkin iloinen, tyytyväinen ja ihana pikkupoika, joka rakastaa kaikkia.♡

Nilon kriittiset yksivuotismitat on melko suuret tämän ikäiselle. Painoa herralla on reilu 12kg ja pituuttakin muutama milli yli 80cm. 

Iso poika, joka ei kuitenkaan neuvolan tädinkään mielestä ole lihava, vaan vain jäntevä ja voimakas♡

Onnea äitin ja äipän pikkuiselle pojalle vielä kerran♡

Synttäreiden täyteisiä viikkoja ja elokuun alku!♡

Heinäkuun loppu tuli ja meni.

Juhlittiin äitin synttäreitä ja sitten Jonnan kakskymppisiä. Molemmilla synttäreillä vedettiin ihan kakkuöverit.

Käytiin myös pikareissu Pohjois-Karjalan Ukkilassa, kun ukki täytti tänä kesänä jo 75.

Heinäkuun loppu oli lämmin. Oltiin paljo  ulkona. Käytiin Sjoella Tauvossa rannalla ja oltiin paljon suolla ja metsässä sekä hilla että mustikkajahdissa.

Ollaan saatu pakastimeen paljon mansikkaa ja hillaa. Mustikkaa pitää vielä pari sankollista hakea lisää. 

Jouduttiin ostamaan uusi pakastinkin, kun 210l jäi liian pieneksi. Se on jo nyt ääriään myöten täynnä.

Viime viikolla meijän vauva täytti 1v♡♡♡ Onnea Nilo♡ Siitä laitan erillisen postauksen kunhan on neuvola ollut. 

Mun pikkuveli täytti lauantaina 18v! Juhlittiin sitä Oulussa syömällä ja leffalla.

Viime viikolla käytiin myös ekassa ultrassa. Joo, meille siia tulee pikkukolmonen♡ Näytti olevan ihan kaks jalkaa ja kaks kättä pikkuisella♡ Niskaturvotuskin oli ihan normaali.

Jännättiin ultraa monta viikkoa ja nyt ollaan onnellisesti jo viikolla 12+6. 

Ja ennenkuin joku kysyy, kantavana osapuolena on Sini. Odottavana me molemmat♡

Viime viikot ovat olleet todella hiljaisia, koska mulla ei ole ollut asiaa. On ollut vain järjetön jännitys. Ensin ultrasta ja sitten Nilon sunnuntaina juhlituista synttärijuhlista.

 Juhlat oli onneksi tosi onnistuneet ja Nilo näki kaikkia ihania kummejaan sekä muita tätejään ja enojaan, mummuaan ja mummiaan. Sekä muita sukulaisia.♡ Kiitos eilisestä kaikille osallistuneille♡

Tämä kuukausi on vielä meidän lomaa. Sitten Nilo ja Senna menee hoitoon (2pv/vk). Ja minä opiskelen ja toivottavasti teen töitä. Sini myös koittaa saada töitä, mutta ei ainakaan vielä ole löytynyt.

Ihanaa alkavaa elokuista viikkoa kaikille♡ 

Koulut alkaa tällä viikolla, joten muistakaa kaikki liikenteessä liikkujat ottaa pikkuihmiset huomioon että vältytään sellaisilta vahingoilta!♡