Jupinaa...:)

Taas varastan itselleni aikaa kirjoittaa postaus.
Oikeesti mun pitäisi lukee VAKAVA- aineistoa, mutta koska olen lukenut tänään jo useamman kymmenen sivua, niin totesin, että voin varastaa hetken vain itselleni.
Tytär on jo nukkumassa ja vaimo tekee koulutehtäviä kovaa kyytiä tuossa vieressä, että valmistuisi oikeaan aikaan:)

Mitä minulle nyt kuuluu?
Minulle kuuluu hyvää. Viikonloppu ja viime viikko on mennyt hyvin.
Viikolla oon ollut useampana päivänä pikkusisarusten vahtina vaimon kanssa ja maanantaina alkoi se ensiapukurssi:) Perjantaina käytiin vaimon, Sennan ja Jonnan kanssa mun veljen ja vaimon siskon luona kylässä. On kauhee ikävä veljee, kun se ei enää koskaan käy kotona, ku sillä on semmonen tyttöystävä joka ei halua vissiinkään sen kanssa tänne tulla. Se tyttöystävä on muuten tosi mukavan oloinen ja olisi tosi mukava päästä tutustumaan siihen paremmin, mutta ilmeisestikkään tunne ei ole molemminpuoleinen...
Nooh. Lauantaina oltiin vaimon kanssa pikkusisarusvahtina. Hypittiin tyttöjen kanssa trampalla ja voi kuinka ihanaa ja hauskaa meillä olikaan!!!!:) Tänään sitten käytiin vaimon porukoilla ja mun autoon vaihettiin öljyt, niin kelpaa ens vkl lähtä ajelee Ukilla käymään:3
Senna on ollut jo monta päivää hyvällä tuulella. Naureskellut ja syönyt aivan valtavia määriä ruokaa. Lisäksi neiti alkaa olla aika vaativa, kun iltaisin kelpaa VAIN äitin syli...:)

Mitä meille kuuluu?
Mulle ja Sinille kuuluu hyvää. Me ollaan onnellisia yhdessä. Ei olla ikinä oltu tän onnellisempia. Suhde on arkistunut, mutta aina tulee joku elvyttävä ja ihana ja rakastettava yllätys!
Meijän vauveli on huomenna jo 4kk! Aika on mennyt niin nopeeta, ettei sitä ees oo huomannu miten se on humahtanut ohitse!!

Viimeinen päivä massussa!!

Minä leikkaussalissa...Vauva vain hetken mun vieressä:(

Eka perhepotretti.
Onnelliset vanhemmat: Äiti ja Äippä:3<333

Litlle princess<3

Susi!!!!
No eiku meijän Lady:3

Vipsvips:)

Sennan ristiäiskakku!!! (Mummi pisti parastaan;))

Kastepöytä.

Rekisteröidyn parisuhteen siunaus.<3

Kastettu tytär<3

I love u both to then moon and back!

Vauvakuume Tätä biisulia viime syksynä...

Miniminä ... ja tätä tänä keväänä<3

Lohtu

Oothan tässä vielä huomenna Jos kaikki muu katoaa, mut sä jäät, nii en ees huomaa ettei muita oo.

Ainutlaatuinen "Kaunis pieni ihminen, sä olet ainutlaatuinen..." Senna <3

2080 luvulla

Vauvakuulumiset!

Onpa taas vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta. Tästä postauksesta tuleekin sitten aika sekava ja erittäin epälooginen :D
Elikkäs, alotetaanpa siitä, että meille synty joulun jälkeen maailman ihanin tyttövauva, joka saikin sitten ystävänpäivänä nimen Senna.<3 Tämä pikku prinsessa on oikea päivien piristys ja elämän valopilkku! Meillä on ollut itkua, surua, ikävää, naurua ja paljonpaljonpaljon rakkautta tässä monen kirjoittamattoman kuukauden aikana. Vaava on kasvanut ja oppinut paljon uusia asioita.

Nyt meillä ollaan juhlittu vaimon 19v synttäreitä ja sairasteltu aika paljon. Perjantaina saatiin Sennan kanssa ensimmäiset piikkirokotteet, jotka sitten nostivatkin koko viikonlopun kestävän kuumeen (toivottavasti nyt laskis, ainakin neiti on paremmalla tuulella:)).

Meijän perhe:3 <3

Meijän synnytys meni niin, että viikkoa aikaisemmin jouduttiin menemään sairaalaan käynnistelemään sitä mun diabeteksen takia. Joulu meni sairaalassa- kyllä siinä alkoi jo olla aika epätoivoinen olo. Itkua tuli joka päivä kun Sinin piti lähtä kotiin sairaalalta ja minä jäin yksin sinne osastolla yöksi- kun mitäänhän ei alkanut tapahtumaan. Lopulta 26.12. lääkärit viimeinkin päättivät, että lapsukainen otetaan ulos kiireellisellä sektiolla. Niimpän lauantaina 27.12.2015 klo.12.13 lopulta syntyi meidän pieni prinsessa. Sektio olikin hyvä juttu, koska lapsukainen painoi reilusti yli 4kiloa. Äiti (siis minä) jäin leikkaussaliin ja tyttö rakas lähti vaimon kanssa osastolle odottelemaan. Oli siinä itkussa pidättelemistä, kun ei omaa lastaan saanut syliin pitkään aikaan:( No lopulta päästiinkin sitten perhehuoneeseen ja siitä asti oon ollu ihan taivaassa(välillä vähän hukassakin) ton tytön kanssa. Ei voi muuta sanoa, kuin että oon maailman onnellisin vaimo ja äiti! 

Nythän tyttö on jo melkein 4kk. Meillä syödään sosetta, kiukutellaan, naureskellaan omalle peilikuvalle ja äideille...:) Meillä ollaan draaman monitaitajia, koska tyttö osaa jo vuodattaa ruhtinaaliset määrät kyyneliä alkaessaan itkeä tai kiukutella. Meillä itketään, kun joudutaan laittamaan pienimmät vauvanvaatteet pois ja huomataan miten prinsessa onkaan taas kasvanut.

Meillä kiukutellaan, kun äiti on suorittanut kevään aikana useamman kirjoituspäivän, käyden välillä syöttämässä lapsukaisen. Meillä ollaan iloisia kun äiti mitä todennäköisimmin saa kevään lopuksi/kesän aluksi valkolakin päähänsä. Meillä toivotaan että äiti saisi opiskelupaikan ensi syksyksi. 

Tunteet on vaihdellu synnytyksen jälkeen laidasta laitaan. Välillä on pukannut pientä masennusta ja suurta epätoivoa, mutta pikkuprinsessa on yleensä vienyt sellaiset tunteet aika pian mukanaan. 

Ollaan otettu lisää lemmikkejä. Meillä on nykyään kolme kissaa: Sisu, Mörkki ja Peikko. Peikko on kokovalkoinen pitkäkarvainen 4vuotias uroskissa:) Ja käytiin Sinin kanssa ottaa Senna tatskatkin!!:))

En oikeen tiiä välittääkö kukaan lukea enää tätä blogia (saa kommentoida jos lukee;)).

Taidan silti pitää tän tunteidenpurku ja kuulumisen kertomis paikkana.  

Onnellinen <3