Diabeetikon yöelämä.

Yöllä heräsin uhkaavalta kuulostavaan ääneen. Tilililiii. Pomppasin pystyyn sydän kurkussa jyskyttäen tuhatta ja sataa. Ääni kuului vyötäröni seudulta. Tempaisin unenpöpperöisenä insuliinipumpun esiin juuri kun siitä kuului taas sama tilililii ääni. "Tukos havaittu".
Unenpöpperöinen minä tempaisi kiukkuisena piikin irti ja alkoi tarkastaa letkun ja itse insuliinisäiliön kuntoa. Molemmat olivat ok, eikä missään ollut yhtään mitään tukosta. Kiukku nousi, kun jouduin pistämään uuden kanyylin keskellä yötä paikoilleen. Miten sitä voikin taas vastutaa???
Verensokereita ottaessani tiesin jo niiden huitelevan jossain hiton korkealla. Suussani oli paha maku. Sellainen sokerinen ja samalla hapan, hyi. En meinannut nähsä silmilläni mitään, vaikka olin jo silmälasitkin reippaasti päähäni laittanut. Siellähän ne 11.4. Ja kaksi tuntia eteenpäin 12.6. Vaikka pistin jo ekasta korkeasta kolme yksikköä.
Onneksi yleensä yöt saa nukkua suht koht rauhallisesti.

Diabeetikon elämä ei ole helppoa. Koko ajan saan pelätä milloin yösokerit ei yhtäkkiä pysykkään. Entä sitten kuumat säät, mitä ne tekee sokereille? Taikka menkat tai uiminen tai ihan vaan takapihalla Sennan kanssa leikkiminen!!! Kaikkea pitää arvioida, kaikkea  pitää harkita ja laskea. Lenkki koiran kanssa saattaa kuulostaa illalla tai päivällä hyvältä, mutta aiheuttaa valvotun yön, kun pitää sokeria seurata. Mielialat heittää ja vaihtelee. Päätä särkee. Huono olo on jo melkoisen hyvä ystävä. Hyvä olo taas on niitä harvinaisimpia vieraita jotka tunnen. Aina jostain puristaa ja sattuu.
Päästä löytyy erilaisia ajatuksia, jotka on jo nykyään helppo painaa taka alalle. Kun sokerit on alhaalla tuntuu että ois helpoin kävellä suoraan jokeen ja upota. Sitten haamukipu palaa taas siihen joskus murtuneeseen jalkaan. Sokerit ylhäällä kaikki kiukuttaa ja ärsyttää. Vaimo ei oo hyvä eikä tytär. Enkä tietenkään itse.

Diabetes on erikoinen sairaus. En oo edelleenkään täysin perillä siitä, vaikka oon sairastanut tai ottanut sen elämäntyylikseni jo lähes 14 vuotta sitten.

Grillausta, aurinkoa ja kissanpentuja!

Heti aamusta oli aivan uskomattoman ihana sää. Aurinko paistoi ja oli todella lämmintä. Se sää jatkui koko päivän.♡ 

Grillattiin lounaaksi kanaa, pottuja ja maissia. Siihen oli kaverina salaattia. Oli hyvää♡

 Lounaan jälkeen Senna meni päikkäreille. Sillon meille tuli uunin asentaja käymään. Nyt on uusi, hieno induktioliesi asennettu paikoilleen! Täällä pari tyytyväistä kokkaajaa!!!:)
Ehdittiin hetki lukea aurinkotuoleissa myös kirjoja kirkkaassa ja kauniissa auringon paisteessa♡

Iltapäivästä mentiin äitimummilaan. Mimi pääsi riehumaan Jonnan Luca pojan kans. Niillähän riittikin juttua.

Me hoijettiin kissanpentuja! Aivan ihania söpöläisiä♡ oon ihan rakastunut, pitää varmaan ottaa kaikki pennut itselle;)

No ei. Saa sanoa jos haluaa antaa kodin pikkuiselle tyttö tai poikapennulle. Hyviä koteja ovat vielä ihanuudet vailla:) ♡

Pentuja on näillä näkymin 4tyttöä ja 2poikaa. Voi toki vielä muuttuakin, ku kaikista ei oltu ihan varmoja;)

Viime päivät kuvina.

Lähdettiin viime torstaina katsastamaan autoa koko perheellä. Tällä kertaa meni läpi. Eihän siihen tarvinnu ku jarruja laittaa ja alapallonivel vaihtaa;)

Kun oltiin auto saatu katsastettua suunnattiin auton nokka Sinin serkun luokse. Siellä Senna pääsi leikkimään pikkuserkkunsa, joka on n.10kk ikäinen, kanssa. Ja sit käytiin vielä pyörähtää Sinin mummolla kylässä.

Perjantaina puettiin kesävaatteet päälle ja toivottiin kovasti lämpimämpää säätä...sehä sitten tulikin.

Perjantaina meillä kävi kylässä paljon porukkaa. Päivällä ekana Janne ja Jonna tulivat kipasemaan. Sitten Heli ja Anne. Janne lähti ja meijän uusi lattialiesi tuli. Jonna autto kantamaan sen sisälle. Iltapäivästä mentiin vielä äitimummilassa käymään. Siellä ei ollut pikkutätejä ollenkaan, vaan isommat täti ja eno ja mummi.

Lauantaina aamupäivä ja koko päivä hurahti sitten siivouspäivällä siikajoen kylällä. Senna meni mummulaan hoitoon. Ja olihan tuo mummunsa kanssa viihtynyt oikein kiltisti. Pikkupäikkäritkin oli suostunut nukkumaan ja syönyt hyvin. Leikkinyt ulkona, kun oli ihanan lämmin sää!!!

Sunnuntai hurahti äitimummilassa. Tyttöillä riitti touhuamista kun viimeksi oli kunnolla nähty keskiviikkona. Oli leikkimisiä ja piirrustuksia. Oli paljon kerrottavaa. 

Eilen oli ihanan lämmin sää ja oltiin koko päivä ulkona. Äitimummi savusti ekaa kertaa kalaa ja syötiin yhdessä ulkona. Oli hyvää♡

Illalla leikattiin vielä Sennan kanssa ruoho päältäajettavalla leikkurilla. Nyt näytti siltä että leikkuri olisi hyvässä kunnossa. Siinä oli vanha hihna menny poikki ja se oli syy miksi se on temppuillut ostosta asti(viime kesästä).

Sennan mentyä nukkumaan, me saunottiin pidemmän kaavan mukaan ja olihan se taas mukavaa pitkästä aikaa♡

Jäätelö ostoksille Mars!

Anonyymien kirous

Kuvitellaanpa sellainen tilanne, että Minä olisin netissä anonyymina kommentoijana tai blogin pitäjänä. Haukkuisin blogissa koko Sinun elämäsi, kaiken mitä Sinä rakastat ja arvostat, anonyymisti. En perustelisi mielipiteitäni vaan utelisin inhottavasti ja epäkohteliaasti. Kommentoisin kaikkea. Miltä SINUSTA tuntuisi?

Olen antanut blogiini anonyymina kommentointi mahdollisuuden, koska olen olettanut, että ihmiset voisivat sillä tulla kommentoimaan kivoja juttuja. Kertomaan mielipiteitään yleisiin asioihin. Minusta on ikävää, että ilmeisesti suurin osa teistä blogia anonyymina kommentoivista on vain hauskaa mollata minua ja perhettäni. Nyt siis tämä anonyymina kommentoinnin mahdollisuus on poistumassa tästä blogista, koska en enää jaksa. En enää jaksa yhtä ainutta utelevaa paskakysymystä perheestäni tai asumisjärjestelyistämme. En enää jaksa yhtä ainutta paskakommenttia omista ajatuksistani, jotka ovat minulle oikeita, koska minä tunnen niin, et sinä anonyymi ihminen, joka et anna minkäänlaisia yhteystietoja. Mielestäni Sinun ei tulisi edes saada käyttää nettiä, jos et voi tehdä sitä kantaen omaa ylpeyttäsi. Jos et voi nostaa päätäsi pystyyn ja kertoa kuka olet.
Anonyymit kommentoijat. Te olette suurimmaksi osaksi käyttäytyneet hyvin, mutta ne mädät paskayksilöt, jotka tulee vain mollaamaan minun blogiani, voivat nyt painua helvettiin. Voitte lopettaa blogini lukemisen. En pakota teitä lukemaan. Katsokaa peiliin ja etsikää itsestänne joka helvetin vika ja haukkukaa sitä ja kertokaa sitten miltä tuntuu. Kiitos.

Toivepostaus; meidän koti♡

Kuvia alakerrasta. Alhaalla meillä on kaksi makkaria. Toinen on meijän oma ja toinen on Sennan leikkihuoneena ja pahasti kesken. Ollaan just suunniteltu kaikkea kivaa tonne toiseen makkariin, että saadaan siitä Täydellinen lastenhuone Sennalle ja tulevalle epelille:)

Alhaalla meillä on myös pirtti, joka jakautuu sujuvasti keittiöön, olkkariin ja ruokailutilaan. Olohuoneen puolelta löytyy piano ja telkkari, sekä paljon kirjoja ja leluja. Keittiössä on isot tilat leipomiseen ja ruuan laittoon ja leivinuuni. Lattialiesi meillä on tällä hetkellä sanonut sopimuksensa irti ja tässä odotellaan huomenna saapuvaksi uutta sellaista....

Alakerrasta löytyy kaksi vessaa. Toinen o  pesuhuoneen ja saunan yhteydessä. Lisäkai on kodinhoitohuone ja entinen pannuhuone, jossa meillä on pakastin:D

Takaovelta pääsee suoraan uudelle terassille, josta on ihana näkymä tuonne joelle♡

Yläkerrassa on kolme makkaria. Yksi on vierashuone ja meijän työhuone. Toinen Sennan huone ja kolmas on meijän kakkosmakkari. Yläkertaan ollaan kannettu kaikki turha ja hyödyllinen roina jota käytetäön esimerkiksi riippuen vuodenajasta. Ylhäältä löytyy yksi vesssa. Sen lisäksi meillä on viihtyisä parveke, josta näkee etupihalle.

Toivottavasti oli kattava kurkistus meidän kotiin. :)

Postaan taas lastenhuoneen järjestymisestä kunhan saadaan ensi vanhoja huonekaluja pois tieltä;)