Mars ulkoilemaan!

Eilinen meni niin ja näin.

Senna oli hoidossa. Mulla oli tentti, joka meni toivottavasti ihan ok...

Illalla käytiin Sinin siskon perheen luona. Ekaa kertaa heidän muuttonsa jälkeen...vähän hävetti ku ovat muuttaneet jo varmaan yli puolivuotta sitten... 

Mutta Sennasta oli mukava päästä leikkimään serkkujen kanssa ja Nilosta kans:) Ja oli kiva käydä muutenkin, Kiitos Tarja ja muu perhe♡

Eilen oli myös mun pienimmän pikkuveinan synttärit. Iso poika jo♡ Onnea Elkulle vielä kerran♡ Isosisko ei kykene sisäistää sitä, että piipittäjästä on tullut jo oman elämänsä hallitseva ja pian lukioon suuntaava yksilö♡

Tänään tultiin aamusta jo äitimummilaan. Mummi lähti rallii päivystää ja me suunnattiin laskemaan mäkeä.

Noh, eihän se niin yksinkertaisesti mene...

Ensin etittiin kamppeita kaikkien mukeloitten kanssa:D Toppavaatteet, välipuvut, villasukat, hanskat, lapaset, huivit ja hatut, sekä tietenkin kengät...kuudelle lapselle:D Ei ihan nopein prosessi.

Tokana piti saada kaikki mukelot vetämään naamaansa sopivasti ruokaa, että jaksetaan sitten mäessä riehua ees vähän aikaa. Näihin meni yhteensä aikaa reilu tunti...mut lopulta päästiin lähtemään.

Jonna ja Kasperi tuli kans meille mukaan, koska eihän me yhteen viiden hengen autoon oltais mahduttu:D Kahteen juuri ja juuri. 

Pulkat kyytiin, yhdet sukset, liukureita...ja niin, ne lapset:D

Mäessä sitten viihdyttiin reilu tunti kun erinäisten sattumusten kautta lopulta päästiin kotikylän mäelle saakka. 

Lapsilla oli hauskaa ja oli meillä aikuisillakin;D

Kiitos Jonnalle ja Kasperille kun lähditte mukaan♡

Ihanan aurinkoista ja kaunista helmikuista päivää kaikille♡

Luminen torstai.

Taas on monta päivää hurahtanu menemään.

Meillä lapset on terveenä. Tai ainakin melkein. Nuhaisuus ja tukkoisuus on vielä jokapäiväistä. Lisäksi Sennalla ainakin on hirveitä lihaskipuja ollut taudin jälkeen...

Itselläkin lihakset kipeänä ja joka paikkaan tuntuu sattuvan, vaikken edes kuumetta ole sairastanut.

Viime yönä saatiin nukkua. Ekaa kertaa lähes kahteen viikkoon lapset ei huutaneet yöllä kurkku suorana tai yrittäneet tukehtua limaan ja räkään.

Olo on kuin uudesti syntynyt, mukiloidultakin tuntuu, kun lihakset on kipeät.

Senna pääsi tänään hoitoon. Onneksi. En tiedä kenellä meistä olisi pää kestänyt leikkiö sen kanssa koko päivä kotona, kun viime viikolla ei hoitoon päässyt ja oli kiukkuinen...

Sennan tilalle saatiin Aino, joka reppana on kuumepotilaana samanlaisilla lukemilla(38-39...) kuin Senna oli. 

Tänään meillä on siivouspäivä. Ja mulla olisi ollut opiskeluja, mutta nettiyhteys päätti tehdä katoamistempun parin/kolmen tunnin opiskelun jälkeen, joten se siitä. 

Huomenna mulla on tentti koulutussuunnittelusta ja ekonomiasta. Jännittää miten sen kanssa käy, jos nettiyhteys pottuilee jo tänään....

Nilo on ollut tänään iloinen. Se on huutanu muutaman viimeyön, koska nuha ja eka ylähamppi. Tälle aamulle hymyili meille ekaa kertaa moneen päivään♡ Onneksi♡

Myrskyistä, lumista torstaipäivää kaikille♡

Kun kaksivuotias ärsyttää.

Meijän arki on yleisesti ottaen tosi mukavaa ja leppoista. Lempeää ja ystävällistä. Meillä otetaan toiset huomioon, puhutaan asioista ja ollaan yhdessä. Meillä pelataan, leikitään, luetaan, ulkoillaan ja touhutaam yhdessä.
Yleensä meillä jaksetaan hyvin. Jaksetaan kärsivällisesti kaikki kiukuttelut ja tahallisetkin rikkomiset jne. Mutta.
Sillonku lapsi alkaa sylkemään tahallaan ruokaa suustaan ruokapöydässä.
Tai heittelee leluja.
Tai satuttaa pikkuveljeä.
Tai kiusaa tätejään.
Tai lyö, sylkee, puree ja hakkaa toisia.
Tai vain ärsyttää kysymällä miljoonatta kertaa samasta asiasta, johon jo miljoonalla viime kerralla vastattiin.
Tai pissaa ja kakkaa housuun, vaikka osaa käydä pöntöllä/potalla.
Tai vaan pällistelee vieressä kun pyydetään tekemään jotain muuta.

En kestä. Onko ihan normaalia että haluaisin viiä tuon pällin toiseen huoneeseen ja käskiä olla siellä seuraavat kymmenen tuntia, koska en vaan jaksaisi samaa rallia miljoonaa kertaa. Niinä päivinä kun kaikki lähtee menee huonosti. Se tosiaan menee huonosti. Jo pelkkä lapsen äänen kuuleminen ärsyttää aivan suunnattomasti. Hengitän syvään ja yritän rauhoittua. Argh.
Voisikohan tuon lähettää johonki Saharan aavikolle popsimaan vähäksi aikaa hiekkaa. Olispahan poissa jaloista ja ärsyttämästä.

Tällaisia päiviä ei ONNEKSI tule kuin tositositosi harvoin. Mutta miten tästä voi ees selvitä.
Rakastan mun lapsia eniten.
Mutta samalla vihaan niitä ihan vähäsen aina välillä...koska yöunet menee, itse sairastaessa asiat ei hoidu jos niitä ei itse tee.
Onko tällasia tunteita muilla vai oonko jotenki hirveempi äiti ku muut?

Kuumeeton päivä♡

Jee! 

Tänään on ollut eka täysin kuumeeton päivä molemmilla mukeloilla♡ Toivottavasti tää tauti olisi nyt selätetty! Lapset on toki vielä räkäisiä ja yskäisiä sekä hiukkasen kurkkukipuisia.

Mut toivottavasti tämä alkaa tästä helpottamaan:)

Lapsukaiset on jaksaneet eilen ja tänään touhutakin jo enemmän kuin koko viikolla yhteensä. 

Ihana nähdä miten pienet voivat paremmin♡

Ihanaa sunnuntai iltaa ja tulevaa viikkoa kaikille♡

Sairastuvalta päivää ja hautajaisten hiljaisuutta.

Viikko on mennyt sairastellessa.

On tosi hankalaa löytää sanoja, kun on nii  väsynyt. Ajatus seisoo ja jähmettyy kesken kirjoituksen ja joskus kesken puheenkin.

Molemmilla lapsilla kuume huitelee n.38. 

Ollaan pelattu tosi paljon. Luettu kirjoja. Silitelty tytsyn ja poistun päätä, hyssytelty kainalossa.

Ollaan katottu leffoja. Doria etsimässä, Minioni-leffoja, Barbie-leffoja... alkaa leffojen kattelu kyllästyttää niin lapsia kuin äitejäkin.

Ollaan tapeltu ruuasta. Mikään ei maistu, vaikka kaikkea haluttaisiin syödä. Tyttö ottaa reippaasti ekan lusikallisen ja sitten kaikki loppu jää lautaselle. Ihan sama mistä ruuasta on kyse.

Särkylääkettä on mennyt lähes luvattoman paljon. Pamol F 125mg ja Burana 20mg/ml. Niillä on lapset aina saatu takaisin kuumehourailun rajan takaa.

Legoilla rakentelukin on viikon jälkeen tosi tylsää.

Tänään oli mun isoenon hautajaiset. Käytiin siellä. Lapset nukahti syliin ja kainaloon. Itse en saanut oikein mistään kiinni. 

En ole oikein hautajais ihminen. En pidä siitä, että pitää hyvästellä ikuisiksi ajoiksi. Se ei vaan kuulu mun juttuihin:(

Ja niin paljon jäi kesken. Jäi kysymättä. Kaikkea tärkeää ja vähemmän tärkeää jäi sanomatta ja tekemättä....

Mutta muille sukulaisilleni; otamme koko peheellä osaa suruunne♡

Haudan lepo on hiljainen. 

Sinne menee sydän kultainen.

Kaipaus on äänetön.

Joskin silti ääretön.

Isoenoa kaivaten♡

Hiljaista, rauhallista, levollista ja onnellista viikonloppua kaikille lukijoilleni♡

Kaiken kattavat karvakaverit♡

Meillä ollaan koko viikko oltu kuumeessa. Sairastelijana on ollut Senna ja tänään aloitti myös Nilo.

Meille iloa ovat tähän kuumetauteiluun tuoneet nämä maaiman terapeuttisimmat karvaiset kaverit♡

Luna täytti jo 4v♡

Lady rapsutin:)

Mummeli♡

Pojo♡

Mimi päätti maata Pojotsin päällä:D Ei näyttäny kissulia yhtään haittaavan:)♡

Ihanaa torstai-iltaa kaikille näiden iloisten kuvien myötä♡

Ystävänpäivä 2017.

Taas on ystävänpäivä. Silloin kuulemma pitäisi muistaa ystäviä erityisesti. Musta on tyhmää ja aika turhaa, että ystävää muistaisi vain kerran vuodessa. Joidenkin kanssa ystävyys kestää esimerkiksi opiskelujen jälkeenkin, mutta joidenkin kanssa ystävyys vaan häviää.
Minulla on ystäviä. Sellaisia ihmisiä, joille voin kertoa kaiken ja joille voin olla täysin avoin ja rehellinen. Tällaisia ihmisiä mulle on Jonna, Sini, Anne, Tuula....♡ Ystäviä, joiden kanssa juttua voi jatkaa monen vuoden jälkeenkin siitä mihin jäi. Sellaisia joiden kanssa ei ole vaivaantunut olo, vaikka ei koko ajan puhuisi. Ystävyys on sellainen asia, joka kantaa ja kestää, jos se on aitoa♡ Silloin toiselle laitetaan viestiä aina välillä, muistetaan toista. Voidaan kertoa että on ajatellu toista. Ystävyys on voimavara.
Olen kiitollinen ystävistäni♡ Kiitos kun olette siinä♡

Hyvää ystävänpäivää kaikille lukijoilleni♡
Muistakaa ystäviä myös vuoden muina päivinä:)

Kuinka selvitä sairaan lapsen kanssa?

Sennalle nousi eilen iltapäivästä 38asteen kuume. Ei vielä silloin annettu särkylääkettä tytylle, koska aateltiin et se alkaa sit vaan riehumaan.
No illalla kuume kohosi pikkuhiljaa 39 asteeseen ja vielä 39,5astikin. Oli pakko antaa eka burana litkua ja sitten Pamol F 125mg. Niillä kuume sitten saatiin kohtuu hallintaan.
Yö meni tarkistellessa ja herätellessä välillä tytsyä juomaan. Ei kyllä ite tullut nukuttua paljonkaan...mutta ei se mitään.
Aamuyöllä kuuden aikaan annoin särkylääkettä taas ja otin Nilon hyssyteltäväksi, että Sini sai vähän aikaa nukuttua.
Noustiin ysin aikaan. Tyty oli tosi lämmin taas. Mut se halus leikkiä ja syödä aamupalaa kohtuu normaalisti, niin en sit asiaan sen enempää puuttunut.
Nyt tyttö on saanut taas molemmat lääkkeet kun kuume alkoi kivuta 39kohti...

Me ollaan pelattu, luettu, katottu leffoja ja sylitelty. Leikitty ja vaan maattu vierekkäin sohvalla ja pirtin lattialle tuodulla patjalla.
Ollaan syöty ja juotu aina kun tytylle on ees vähän maistunut. Nyt pitäisi vielä keksiä lisää tekemistä. Jonna-tätikin tuli leikkimään Sennan kans vähäksi aikaa.

Diabetespolilla käymässä.

Tämä aamu alkoi tosi huonosti.

Huonosti nukutun yön jälkeen, aivan liian aikaisin.

Puolenpäivän aikoihin oltiin jo matkalla mun diabeteslääkärille.

Eka kävin hoitajan kans juttelee. Joojoo, paino tippunu viime syksystä 3.5kg. Hobis 7.0, jeejee, hyvä on. Joo, kolesteroli on koholla, katotaanpa mitä sille...

Ai, sulla on pumppuki ihan hajoamispisteessä:D En mä vaan ollu huomannu, luulin et mun näkö on huonontunu...pumpun näyttö melkeen pimee:D

Hoitajan jälkeen reilu puolen tunnin ootos. 

Senna riehu ja Nilo kans...

Lääkärille. 

Lääkärinä joku hiljanen hissukka...siis tää oli eka näkemys. Loppusissaan oli paras lääkäri pitkään aikaan♡

Osasi asiansa ja kuunteli mitä mulla oli sanottavaa. Antoi vaihtoehtoja. Kannusti.

Ekanakin saan uuden insuliinipumpun tässä parin viikon sisällä todennäköisesti. Hoitaja soittelee siitä parin päivän sisällä. Siis siitä, millaisen pumpun itse haluan. Ei jumankauta, saan ite vaikuttaa siihen minkä haluan!

Toiseksi saan Freestyle Libre glukoosimittarin, joka vähentää mun sormenpäiden rei'itystä huomattavan määrän♡ Tämäkin todennäköisesti tulee parin viikon sisällä.

Kolmanneksi...pääsin röntgeniin. Koska halusin, että mun viisi vuotta sitten murtunut reisiuu kuvataan parin viikon kipujen ja kävelyn hankaluuden takia...ja lääkäri laitto mut heti kuviin. Istuin siis 10min lääkäriajan jälkeen röntgenissä:D Pikkasen venähti sairaalalla vietetty aika.

Päivä päättyki sitten nyt vähä huonommin. 

Sennalle nousi 38 kuumetta...ja nyt on jo 39,5...

Pitää alkaa pientä potilasta hoitamaan♡

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille lukijoille♡

Kun kaksivuotias haluaa pelata.

Meillä on kaksivuotias tomera neiti, jolla on todella vahva oma tahto.

Neidin temperamentti on räiskyvän punainen, täynnä räikeitä värejä. Hetken mielijohteiden seurailua. Neiti on kuitenkin myös erittäin kärsivällinen, varsinkin jos kyse on pikkuveikasta. 

Toinen, jossa neiti on kärsivällinen, on pelaaminen. Ostettiin muutama viikko sitten Sennalle Junior Kimble, joka on tarkoitettu yli kolmevuotiaille pikkupelaajille. Meijän tyttö on nyt opettelun jälkeen jo aika haka tässä pelissä. Kärsivällisyys riittää neitillä useampaan matsiin  päivässä (äitillä ei niinkään joka päivä:D). Mutta useimpina päivinä meillä pelataan tosi paljon.:)

Lisäksi Senna sai synttärilahjaksi meijän toiveesta muistipelin. Puisen muistipelin ja paperisen, jonka mun sisko teki Sennalle...eikä olla viel sitä pelattu.

Mut tää puinen muistipeli on kyllä ollut kans yhtä kovassa käytössä kuin tuo kimble. Koko ajan pitää olla pelaamassa ja tyttö tajuaa että kaksi samanlaista on aina pari.

Toivottavasti osaan opettaa tytön paremmaksi häviäjäksi, kuin itse olen:D Sini parka ei uskalla pelata mitään peliä mun kanssa, ku oon niin huono häviämään...

Pelien lisäksi Senna rakastaa Legoja. Tälle aamulle ollaan tehty jo huippu legolandia, jossa on kaiken maailman eläimiä ja ravintola. Ja pelattu... tässähän nämä päivät kuluu♡♡

Nilokin jaksaa yllättäen seurata vierestä, kun me muut pelataan. Ainakin vähän aikaa, sitten pitäisi kaikki nappulat ja kortit saada suuhun tungettua:)

Pelien, leikkien ja ulkoilun, sekä hyvän ruuan täyttämää sunnuntaita kaikille♡

Opiskelupäivät ja hidas aamu♡

Senna oli taas torstain ja perjantain hoidossa. Tein opiskelujuttuja.

Yhden tutkimussuunnitelman palautin ja yhden lähes 20sivuisen loppuesseen. 

Sit kävin läpi tulevia aineistoja, niin tenttiin kuin myös proseminaariin.:) 

Tuntuu, että opiskelut on hyvällä mallilla ja se piristää mieltä tosi paljon:)

Eilen käytiin hakee mun pikkuveikka(yy, joka tänä vuonna täyttää jo 18v!!!!!!) koulusta ja samalla käytiin isommin kaupoilla. Sorruttiin myös hakee syötävää Subista, koska a)oli nii nälkä ja b) ei oo haettu pitkään aikaan:D

Ilta menikin sitten ihan pelleilyksi. Lapset tappeli nukkumaanmenon kanssa. Nilo puri koko ajan Siniä tissistä(tosi ikävän tuntusta varmasti). Senna höpötti vaan.

Väsymys painoi itseä ja muita...

No, onneksi tää aamu oli ihanan hidas, vaikka alkoki jo ennen kasia:)

Nyt katsotaan Kätyrit leffaa tai siis istuskellaan sohvalla ja kuunnellaan ku Senna lauleskelee Nilolle♡ Kultaakin kalliimpia hetkiä♡

Ihanaa viikonloppua kaikille♡

Pakkasulkoilua ihanassa säässä♡

Tällä viikolla on ollut aivan uskomattoman kaunis sää. 

Aina aamuisin ollaan oltu melko epäileväisiä siitä, lähtäänkö ollenkaan ulkoilemaan kun pakkasta on ollut joka aamu lähemmäs -20°C. 

Joka päivä ollaan kuitenkin päädytty ulkoilemaan ruuan jälkeen. :D

Ollaan laskettu pihassa mäkeä.

Pulkkailtu, juostu, halottu puita.

Ollaan lenkkeilty. Ihanassa auringossa ja opetettu Senna vääntelemään naamaa, ettei se jäädy -15° pakkasella pulkkakyydissä:D

Nilokin pääsi eilen haistelemaan pakkasilmaa pulkan kyydistä. Herra oli lievästi järkyttynyt, kun ei oo koskaan ennen päässy rattaista pitkäksi aikaa pulkkailemaan:D 

Eka Nilo pääsi vauvapulkkaan, josta sitten siirrettiin se tilavampaan pulkkaan kun alkoi asento herraa ahdistaa:D

Ollaan juotu joka päivä kaakaota ulkoilun jälkeen ja se on kyllä niin hyvää♡

Eilen meillä oli Sennan kanssa samistelupäivä. Löysin kerranki meille lähes samanlaiset vaatteet ja saatiin ne ekaa kertaa yhtä aikaa päällekin;D

Ihanaa ulkoilla lasten kanssa♡

Vaikka ainahan se on oma hommansa alkaa pukemaan nuo apinat ulkoilua varten...Onneksi Senna on jo melko taitava pukemaan itsensä :D Helpottaa huomattavasti kun ei molempia tarvii pukea alusta loppuun.

Kirpakkaa torstaita kaikille lukijoilleni♡