Eräs marraskuinen lauantai.

Eilen illalla meijän Luna taas otti ja karkas. Sieltä se sitte keskellä yötä tuli haukkuen kotia. Jos ei vauva valvota,niin koira sitten:D aika epätoivosta touhua jo tää meijän kokonaiset yöunet toive.

Aamulla Senna nukahti aika äkkiä päikkäreille ja nukkui ihan hyvin. Sitten lähettiin äitimummilaan. Oltiin lapsenvahtikavereina. Pikkusiskot on vaan niin ihania♡ kaikki kerranki samassa tilassa, koska Jonnaki tuli käymään:)

Iltapäivästä kotia, koirat sisälle ja alettiin lämmittelee saunaa ja leipomaan torttuja ja pasteijoita!!!:)

Nyt tyttö nukahti, kun ei oo aamupäivän jälkeen leikkimiseltään malttanut nukkua:) mukava rauhallinen ilta Putouksen parissa. Tai ehkä mää sittenkin katon luentoja tai luen kurssikirjoja. Tai sitte rapsuttelen näitä meijän ihania karvakamuja... Ihan sama, kunhan saa ees vähän rauhoittua.

Sennalla oli tänään niin kiirus tätien perään, et meinas jäähä juoksevien tenavien jalkoihin. Mut kyllähän tuo osaa antaa täteille takaisinkin;)

Huomenna ois taas tiedossa hullunmyllyn kiiruspäivä. Väsyttää jo valmiiksi. Jospa sitä ens yönä nukkuis vähän pidempään kuin viime öinä...

Hyvää yötä kaikki ihanat lukijat!♡☆:)

Senna 11kk

Onpa viikko taas vierähtänyt nopeesti. Jotenki aika vaan katoaa johonkin, eikä saa mitään aikaan.
Tänään Senna on virallisesti 11kk. Niin iso tyttö! Syö hyvin, nukkuu vaihtelevasti, nauraa ja hymyilee paljon. Osaa antaa haleja ja pusujakin. Rakastaa kirjojen lukemista ja sylittelyä. Jaksaa aamusin kattoa n.10-30min lastenohjelmia ennen leikkejä. Tykkää leikkiä tätiensä kanssa, niin 1v Ainon kuin 18v Jonnankin kanssa. Enotkin ovat ihania aina kun viitsivät Sennaa tulla naurattamaan ja jututtamaan. Senna on reipas, pirteä, ihana, sosiaalinen, hieman vierastava ja äitistä mustasukkainen lapsukainen. Senna on äitin ikioma silmäterä♡ äitin ikioma rakkauspakkaus♡ äitin ikioma lapsi, jonka eteen tää mamma tekis ihan kaikkensa♡ Senna saa välillä äitin sydämen hypähtämään kurkkuun pelosta, kun keikkuu epävarmoilla jaloillaan portaiden yläpäässä. Sitten pyllähdetään nurin, huudetaan hetki ja sama jatkuu.
Nyt Senna on päikkäreillä. Viime yönä riehuttiin...haluttiin vaan äitin kainaloon ja sitten riehumaan.
Aamulla Anni ja Aino tulivat meille hoitoon. Sennapa nukkukin paljon pidempään kuin väsyneet mammat, jotka kittasivat aamukahvia saadakseen silmänsä auki tähän aamuun.
Tänään me ollaan ulkoiltu ja leikitty paljon! Luettu kirjoja. Senna oli mustasukkainen, kun luin kirjaa Anni kainalossa:) höpsö pikkuneiti!♡☆

Anniina:)

Vaimoke♡

Ainolle ei kelvannut kuin isosiskon syli nukkumiseen♡

Näin minä nousen:)

Näin soitetaan pianoa♡☆:)

Joulun odotus.

Pari päivää laiteltu jouluvaloja meille.
Aivan ihanaa♡
Piristää kummasti tommoset nätit valot☆
Kyllä se joulu sieltä tulee!
Tänään on kuunneltu joululauluja ja myös laulettu koko sydämestämme!♡
Senna on nukkunut viime yön ihan kohtuu hyvin, joten minäki sain pitkästä aikaa nukkua ihan hyvin!! Oon tosi tyytyväinen.
Hassua ajatella, että viime vuonna tähän aikaan odoteltiin vielä tuota pikkuista palleroa tulevaksi. Senna oli vielä massussa kasvamassa isoksi tytöksi♡♡
Nyt meillä on jo tommonen kävelemään ja puhumaankin opetteleva pikkutyttö täällä♡ tyttö jonka kanssa en hetkeäkään vaihtaisi pois. Tyttö, jota en koskaan vaihtaisi mihinkään. Tyttö, joka on antanut mulle enemmän kuin kukaan muu! Tyttö joka on mulle kaikkein tärkein ja rakkain tässä maailmassa!♡ Tyttö, joka raastaa mun hermoja enemmän kuin kukaan lapsi ikinä. Tyttö joka vaan on se maailman ihanin asia mun elämässä♡ Sanoinkuvaamattoman tärkeä ja rakas♡

Lumiukko joulukoriste!
Alkaa olla kynttilä ja jouluvaloaika!!!♡

Surullinen äiti.

Väsyttää, ärsyttää, masentaa, ahdistaa, joko kerroin että väsyttää?
Lunta tuli viime yönä varmaan 20-30cm.
Yleensä lumen tulo piristää, mut ei nyt. Väsyttää niin että silmät ei halua pysyä auki vaikka kuinka yrittää!
Tuntuu että on tulossa joku burn-out, kun ei mikään tunnu miltään ja tekis mieli vaan lysähtää lumeen makaamaan ja hautautua sinne, jäätyä kuoliaaksi paikoilleen.
On tosi paska ja surullinen olo. Tuntuu pahalta, on tuntunut jo monta päivää, ihan niinku mikään ei ois hyvin. Ihan niinku kaikki ois vaan päin helvettiä.
Auto ei toimi, tiet on liukkaat, koira kusee aamulla ekana mun päälle, vauva ei syö puuroa, vauva vaan huutaa, vauva ei taho nukkua, eikä äitikään silloin nuku. Vauva ei ees enää oo oikeesti vauva, vaan melkeen 11kk taapero. Iso tyttö joka koittaa opetella kävelemään ja nurin tumpsahtaessa karjuu äitiä pää punasena, silmistä kyyneleet valuen. Iso tyttö joka kaatuu tutin kanssa, ja jonka huuli turpoaa ja jokapaikassa on verta....
Tää äiti alkaa olla ihan loppuunkulutettu. Ei vaan oman lapsen takia, vaan myös kaiken muun.
Tää äiti ei oo jaksanut moneen päivään tehä opiskeluja, kun on koittanut pitää päänsä väkisin veden pinnan yläpuolella, vaikka tuntuu että hukkuu ja kurkkua vaan kuristaa.
Tää äiti on vaan ihan väsynyt tähän elämään ja maailmaan...haluaisi puhua jollekin, mutta ei. Tämä äiti auttaa kaikkia muita, kuuntelee kaikkien muiden huolia, siivoilee muiden jälkiä ja kannattelee oman päänsä lisäksi pinnalla myös muita.
Haluaisi puhua jollekin muulle kuin vaimolle, koska vaimo tietää, eikä osaa siltikään sanoa asioita oikein.
Pitäs opetella sanomaan ei. Ei, en auta lasten kanssa. Ei, en lähde viemään sua. Ei, en lainaa sulle autoa. Ei, en jaksa tänään tulla käymään... eieieieiei....:(
Väsyttää vaan niin hiton paljon että varmaan kuolen kofeiinimyrkytykseen, kahvia kun menee vähintään kymmenen kupillista päivässä...ja mulla on iso kahvikuppi!
No, eihän se vaan tätä oo...
On niitä hyviäkin hetkiä.
Senna nousee seisomaan ihan itte ja taputtaa kun näkee mut. Vaimoke antaa pusun joka aamu ja joka ilta. Pikkusiskot on ikionnellisia kun mennään käymään porukoilla. Mummi on onnellinen kun näkee Sennan. Meil on hoidossa isoveljen pikku Bossepoika...
Oon kiitollinen ja onnellinen jokaisesta hyvästä, mukavasts ja piristävästä hetkestä.
Silti oon surullinen ja väsynyt...vaikka mulla onki kaikki.

Väsynyt ihminen

Miksi on nii kauheen vaikeeta nousta nykyään aamusella sängystä ylös? Ja miksi on yhtä vaikeeta tai jopa vaikeempaa mennä illalla nukkumaan?

Meillä meni muutama yö Sennan kans tosi huonosti ja oltiin kaikki kolme kiukkusia ku vastaheränneet ampiaiset. Väsytti ittiä ja väsytti vauvaa!

Nyt sitte viime yö meni ihan hyvin Sennan puolesta, mutta itsellä vissiin käy jo aivot niin kauhian ylikierroksilla, että ei meinaa saada nukuttua. Sitte ku saa unenpäästä kiinni, herää pienimpäänkin risahdukseen; Senna kääntää kylkeä tai koira kuorsaa tai vaimoke liikahtaa.

Sitten stressataan jo palautetusta kasvatuspsykan esseestä, koska siitä ei ole tullut vastausta miten se on mennyt...:/

Aamulla kun koittaa nousta ylös nii silmät on puoliummessa ja kelloa tihrustaessa hyppää esille kauhea päänsärky, joka sitten jatkuukin koko loppupäivän!

Sokerit heittää jatkuvasti, vaikka onkin suurimman osan pöivästä hyvällä tasolla. Kiukuttaa ja suututtaa.

Aamulla juodaan kahvipannullinen puokkiin vaimon kans...pieni kofeiini riippuvuus, muttakun ei ne silmät muullakaan tahdo auki pysyä.

Jos aamulla saa nukkua pidempään ja nukkuu minuutinkin yli yheksän, tuntuu ettei oo enää mitään järkeä edes nousta sängystä, kun ei sitä enää sitten ehdi mitään tehdäkkään....sitten suututtaa ja kiukuttaa lisää.

Huolestuttaa moni asia ja ne painaa mieltä iltaisin ja öisin. Tuijotan seiniä tunteja vaimon nukahtamisen jälkeen. Yritän nukkua, muttakun se uni ei tuu. 

Päässä pyörii "entä jos...", "mitä jos..." ja "miten minä siitäkin selviän"-ajatuksia. Tuntuu turhalta ees mennä nukkumaan:( vaikka väsyttäs...

Tänään on siivottu. Joka paikka imuroitu ja luututtu, matot puisteltu, lakanat vaihettu...Sennuli on nukkunut päikkärit, pitkät päikkärit. Toivottavasti ei ensi yön unet menneet niillä.

Senna on opetellut seisomista ja tasapainoilua. Ensiaskeleet on otettu ja äiti on niistä mahdottoman ylpeä♡ onpa meillä myös hoksattu miten kissaa voi leikittää pakkausnarunpätkällä:) ja sen tyttö muuten hoksasi iha itte!☆

Meillä venkuillaan, niinkuin vain lähes 11kk ikäinen neitokainen voi venkuilla:) naureskellaan kun äitit tai tätit nauraan. Nauretaan kun äiti kutittelee kainaloista ja jaloista:)

Senna vaan on niin uskomaton tyttö♡ jotain mitä en koskaan ois uskonu saavani♡ ihana lapsi ja maailman rakkain!!!!♡

Äitin pikku Sennuli ja tätit, isosiskon kullannuput:)♡☆
Eilen oli hoitopäivä!☆
Parasta aikaa siskojen kans♡

Kultaseni rakkaimpani♡

Lumi on ihanaa!♡

Tänään ja eilen satoi lunta. Aivan uskomattoman kaunista kun maa täyttyy valkeasta. Ei näy enää ne kauheat mutakohdat pihassa, eikä märkä maakaan enää tunnu niin ikävältä. 

On paljon valoisampaa, eikä vain synkkää, masentavaa ja pimeää. 

Syksystä en tykkää. Loppusyksystä varsinkaan, siitä ajasta joka jää kauniin ruskan ja valkean lumen väliin.

Silloin ahdistaa ja masentaa valoisuuden puute. Silloin tuntuu synkältä, yksinäiseltä ja epätoivoiselta. Ei saa nukuttua ja kun nukkuu, haluaisi nukkua ikuisesti.

Tänään oli kunnon lumipyry ja me nautittiin siitä Sinin kanssa. Senna oli päikkäreillä ja me seistiin ulkona kylmässä ilmassa, hymyiltiin sille lumisateelle, joka pikkuhiljaa piristää tätä maailmaa!

Ei jaksettu lähtä lenkille, mutta kyllähän sitä sisälläkin voi urheilla...mm. lankutus, punnerrus ja vatsa/selkäreeniä:)

Tänään mulla on ollut kurkku kipeä ja päähän sattunut hirveästi koko päivän. Ei hyvä juttu:(

Viime yö meni taas valvoessa Sennan kanssa ja aamusta ylös pääsin vasta kymmenen aikaan ja se jos mikä kiukutti ihan hitosti tätä mammaa, joka on yrittäny kääntää unirytmiä aamuheräämiseen painottuvaksi:( 

Senna on tänään kävellyt polvillaan, noussut seisomaan ja tumpsahdellut nurin useamman kerran. Mun ikioma rakas.

Porukoilla äitimummilassa ollaan Sennan kans oltu koko ilta. Tätit on touhunneet Sennan kanssa.

Nyt jos sitä suuntais pian nukkumaan, kun huomenna on taas rankka päivä eessä...:)

I love you so much♡
Elämäni tärkeimmät ♡☆

Pelottava maailma.

Nyt on uutisissa kerrottu paljon Pariisissa sattuneesta. Kerrottu mihin tämä maailma ehkä voi olla menossa.
Onko ihmiset niin julmia? Tuntuu että välillä tää maailman meno on kuin suoraan kauhukirjojen sivuilta.
Jossain soditaan, jossain kuolee satoja, tuhansia tai jopa satojatuhansia ihmisiä hetkessä.
Pian ei ole enää mitään eikä ketään jäljellä.
Mikään ei oo enää mustavalkoista, missään ei ole enää turvassa. Ei täällä, eikä muualla. Mutta silti elämää pitää jatkaa niinkuin mitään ei olisi ikinä tapahtunutkaan.
Päässä jyskyttää pelko siitä, mitä tulee tapahtumaan, miten oman lapsensa voi kasvattaa tälläiseen maailmaan? Maailmaan jossa ei ole mitään armoa eikä toivoa selviytymisestä, koska tottahan kaikki joskus kuolevat.
Joskus oon miettinyt, onko elämä itsessään elämisen arvoista. Sennan syntymän jälkeen oon päättänyt, että on. Elämä on kaiken tämän tuskan, ikävän, surun ja taistelu arvoista.
Kun kaikki tekevät parhaansa, ajattelevat itseään ja ajattelevat muita, tämä maailma lähtee pikkuhiljaa kulkemaan oikeita raiteitaan.
Kun tekee/sanoo muille niinkuin toivoisi heidän tekevän ja sanovan itselle, niin päästään jo aika pitkälle tässä maailmassa.

No mutta tähän päivään.
Ollaan oltu koko päivä reissaamassa. Käytiin Sinin porukoilla ja siellä oli tupperin kutsut.
Sen jälkeen mentiin vielä käymään Helillä pariksi tunniksi, oli kiva nähä Heli:3 :)
Nyt kotona.
Katotaan Nasun suuri elokuva Sennan iltasaduksi:) ja syödään!♡
Ihana perheilta♡
Tää on sitä maailman parasta elämää...todellisuuden pakoilua rakkaimpien kanssa!!!♡♡♡☆

Millaiseen maailmaan sitä tätä kaikkein rakkainta oikeen kasvattaa?
Mitähä maailmasta ees on jäljellä, kun pienestä tulee suurempi?:(
Äitin ikioma rakkauspakkaus♡
Päivien piristäjä!

#prayforparis
Hymyn takana pientä kauhua maailman menosta.

Prayforparis

Netissä leviää taas rasisminvastainen aalto. Suomalaiset rasistit huutelevat kovaan ääneen miten Pariisin isku voi toistua myös meillä. No sehän voi toistua missä vain. Missä vain voi jotkut hullut hyökätä ihminen ihmistä vastaan. Sotaa on kaikkialla ja terrorismia myös.
Rasistit huutelee että suomeen päästetyt pakolaiset tekevät saman suomessa, mitä tapahtui ranskassa. Mutta kuka tulee ajatelleeksi, että juuri sitä ne pakolaiset on alunperin lähteneet pakoon? Juuri sellaista sotaisaa ja terrorismin täyteistä elämää lähes jokainen pakolainen pakenee. Eivät he tee sitä sen takia, että haluavat tuoda ongelmansa tänne, vaan he tekevät sen koska haluavat selvitä hengissä tästä maailmasta.
Olen itsekin lievästi rasisti, kukapa ei olisi. En osaa olla täysin ennakkoluuloton. En välttele maahanmuuttajia ja pakolaisia, mutta olen varuillani. Mutta olen varuillani myös suomalaisten kohdalla.
Tunnen ja tiedän niin monta spr:n vastaanottokeskuksessa asuvaa tai asunutta, että voin sanoa heidän olevan samanlaisia kuin me. Heillä on omat tarinansa, kauheat tarinat miten tänne on päästy ja ihanat odotukset suomalaisilta. He ymmärtävät meidän ennakkoluulojamme jopa paremmin kuin me itse. He ymmärtävät niiden syitä ja seurauksia enemmän kuin me. Miksi siis lähteä syyttelemään näitä tavallisia, jo tarpeeksi kovia kokeneita ihmisiä siitä, mitä joku terrorijärjestö on saanut aikaan?
Pakolaiset ovat ihmisiä. Me suomalaiset olemme ihmisiä. Ei meitäkään lähetetä matkalle saatika asumaan maahan jossa kaikki on huonosti. Me ollaan kaikki yhtä ja samaa lajia, ihmisiä. Meillä kaikilla on ihmisarvo ja samat oikeudet!
Siispä: #prayforparis #prayforworld
Kaikki yhdessä, eikä erikseen!

Meidän talo ja sen sisustus!

Tää toivesisustuspostaus ei nyt ihan onnistunut. En saanut kuvia ihan haluamaani järjestykseen, eikä tämä kuvakiertoajelu meidän talossamme ole nyt sitten mitenkään hirveän looginen :) Koittakaa kestää! Ja saahan näistä kuvista ihan peruskäsityksen meijän sisustuksesta ja siitä mistä minä tykkään:)

Aloitetaan eteisestä. Meijän eteinen ei oo hirveen tilava, vaan pikemminkin aika pikkuinen minun makuuni:) No ehkä mää kestän sen kun on muuten hyvänkokoinen, ehkä jopa vähän liiankin suuri talo meillä:)

Mörkki tunki kuvaan ;)

Eteisestä meillä lähtee portaat yläkertaan...

kävin juttu meijän portaikossa on se että puuttu kaide..

Ja eteisen jälkeen on tommonen jännä kulmaus ennen kuin päästään pirttiin.

Siin kulmauksessa on vessa :D 

Turkoosi, Violetti ja punanen on musta aika kivoja värejä:) Niitä löytyy.

Lisäksi meil on tossa käytävällä paljon kuvia, koska rakastan kuvilla sisustamista!

Pirtissä on Sennalle kaikki tarvittavat lelut ;)
Ja on muuten tyytyväinen tytsy :D<3

Pirtti monesta eri kulmasta :D Hallitsevanahan meillä pirtissä on tuo leivinuuni, keskellä pirttiä oleva pylväs sekä punainen sohva ja piano. Niiden mukaan on nyt aikapitkälti tavaroiden paikat päätetty. Toisaalta,vaidamme järjestystä lähes yhtä usein kuin sukkia (no ei ihan..:D).

Kissojen ruokailupaikka.
Korkealla, koska tyttö tahtoo myös syödä kissanruokaa :D 

Takaovella onkin sitten vähän täydempi eteinen :D
Pyykit levällään jne..
Mut kuka kotiäiti jaksas koko ajan olla kotitöitä hoitamassa?;)

Yläkerta. 

Aluksi kuva parvekkeesta:)

Meil on kokonaan puusta tehty huone vierashuoneena.

Yläkerran meijän kakkosmakkari ;)

Yläkerran vessa ja hieno teinipeili :D

Sennan huone:)

Takaisin alakertaan.

Vessa :)

Alakerran makkari :) Näitä on oikeesti kaksi, mut toinen oli niin kauheessa kunnossa, etten uskalla laittaa siitä kuvaa. Siellä on Lastenhuoneeksi muutto kesken...saapa nähä mitä saadaan aikaan! :)

Ja lopuksi vielä sauna! 

Elikkä siis. Tässäpä ois meijän huusholli esiteltynä kuvien kera. 

Mulle ja meille sisustuksessa on kaikkein tärkeintä käytännöllisyys ja tila. Tila vaatteita varten, tila vauvan leikkejä varten... Se etteivät tavarat olisi jatkuvasti esillä, mutta kumminkin nopeasti saatavilla kun tarve vaatii. 

Meillä on tässä talossa viisi makuuhuonetta. Olen harkinnut josko ottaisin alivuokralaisen yläkertaan, mutta jäänyt vielä harkinnan tasolle, koska asumme niin syrjässä että vuokralaisella olisi aika kovat vaatimukset esim. oma auto olisi ihan pakollinen. :)

Vinkatkaapa oliko tämä postaus sellainen niinkuin toivoitte ja esittäkää lisätoiveita, jos jotakin kysyttävää ilmaantuu!